14 syys

Listautuvan yhtiön tarve: hyvä sijoittajaviestinnän osaaja

Listautuvan yhtiön tarve: hyvä sijoittajaviestinnän osaaja

Usein First North -yhtiö katsoo jälkikäteen listausprosessia, ja miettii, mitä voisi tehdä toisin. Kokemuksista kannattaa ottaa oppia, mutta kaikissa asioissa ei kannata lähteä kulkemaan ennalta tallattuja polkuja. First North -listauksien määrä on kasvanut tänäkin vuonna merkittävästi, ja tänäkin vuonna kahdeksan uutta First North -yhtiötä aloitti taipaleensa Nasdaq Helsingissä. Listautumiskokemuksia jaettiin eilen 13.9. FINACin järjestämässä seminaarissa, aiheena “Strategiset yritysostot ja listautuminen”.

Listautumisen tärkein vaihe on vasta puoli vuotta listauksen jälkeen

Sijoittajaviestinnän ammattilaisena näen aina listausprosessin vain yhtenä ponnahduslautana varsinaiseen listayhtiön elämään. Tästä syystä kertaluonteiset sijoittajatarinan laatimiset ovat kyllä keskeisiä ja jopa hauskoja harjoituksia, mutta tärkeintä on, että kaiken mitä listautumisvaiheessa tehdään, tulee palvella varsinaista listayhtiön taivalta. Aivan kaiken.

Uskallan väittää, että kriittinen vaihe onnistuneessa listautumisessa on vasta puoli vuotta listautumisen jälkeen, jolloin omistajarakenne on muotoutunut, sijoittajaviestinnän käytännöt ovat rakentuneet ja ennen kaikkea onnistuneen sijoittajaviestinnän tuloksia on jo nähtävissä: miten uskottava ja luotettava yhtiö on sijoituskohteena. Mikä on osakkeen volatiliteetti? Miten on lunastettu listautumispöhinässä annetut lupaukset? Kantaako viesti? Miten viestintä tukee liiketoimintaa?

Tehdäänkö “Kotipizzat”?

Moni yhtiö kertoo, että listautuminen tukee vahvasti yhtiön liiketoimintaa: listayhtiö on uskottavampi kumppani, luvut paljastavat tuloskehityksen ja yhtiö saa enemmän näkyvyyttä. Näkyvyyttä on kyllä helppo luoda, mutta kaikista keskeisintä on, että viesti on valjastettu aina ja kaikkialla tukemaan yhtiön liiketoimintaa. Listayhtiön viestintä voi olla myös uudenlaista, aiempia rakenteita kyseenalaistavaa ja hauskaa. Esimerkkinä on tästä Kotipizzan onnistunut, liiketoimintaa vankasti tukeva viestintä listayhtiönä. Myös sijoittajaviestintää voi toteuttaa yllätyksellisesti, visuaalisesti ja uusia kanavia hyödyntäen.

Allokoi kustannukset oikein

Listautumisen kustannukset vaihtelevat sadoista tuhansista jopa yli miljoonaan euroon. Joka tapauksessa puhutaan merkittävistä kustannuksista, ja ikävä tosiasia on, että yhtiöllä on listautumisvaiheessa hyvä mahdollisuus tuhlata euronsa myös ihan vääriin kohteisiin. Lakitoimistot ovat tottakai tärkeitä, mutta kaikkea ei heilläkään kannata teettää. Investointipankin ja pääjärjestäjän tärkein tehtävä hinnoittelun lisäksi on huolehtia oikeanlaisen omistajarakenteen syntymisestä.

Kun puhutaan listautumisviestinnän kustannuksista, sijoittajaviestinnän kustannukset tulevat usein aina mieleen vasta viimeisenä, kaikkien muiden jälkeen. Listayhtiöiden viestinnän ammattilaisena ihmettelen usein, miksi näin voi olla? Kysehän on kaikista keskeisimmästä listayhtiön prosessista, jonka kaikki listayhtiöissä jo toimivat tietävät kyllä hyvin.

Lopuksi heitän ilmaan kysymyksen:

 * Kuinka monella vakiintuneella pörssiyhtiöllä on asiantunteva sijoittajaviestinnän ammattilainen remmissä tai kokonainen IR-tiimi?
 * Kuinka monella vakiintuneella listayhtiöllä sijoittajaviestinnän tehtäviä hoitaa investointipankki tai lakitoimisto?

Kirjoittaja:
Mervi Pohjoisaho
Blue Berry Communications & IR Oy
info@blueberrycom.com / 040-535 8989
www.blueberrycom.com