29 syys

Lisää raportointivelvoitteita suurille yrityksille – EU:n neuvosto hyväksyi tilinpäätösdirektiivin muutoksen tänään

Monimuotoisuus, yritysvastuu, hyvä yrityskansalainen.

Jatkossa pörssiyhtiöiden tulee raportoida toiminnastaan paitsi taloudellista tietoa, myös tietoja siitä, miten nämä edistävät toiminnassaan mm. ympäristönsuojelua, työhyvinvointia ja työturvallisuutta. Lisäksi yrityksen tulee raportoida siitä, miten huomioivat toiminnassaan monimuotoisuutta ja tasa-arvoa – ja mitä tuloksia on saavutettu.

Raportointimuutos koskee yrityksiä, joiden työntekijämäärä on yli 500, liikevaihto yli 40 milj. euroa tai tase vähintään 20 milj. euroa, mikäli kaksi kolmesta edellämainitusta kriteeristä täyttyvät. Nopealla vilkaisulla suurin osa esimerkiksi NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä noteeratuista yhtiöistä ylittävät raportointivelvollisuuden rajan.

Direktiivin hyväksymisen jälkeen muutos asetetaan voimaan kansallisesti jäsenmaissa viimeistään syyskuussa 2016 siten, että raportointivelvoite tullee koskemaan vasta tilikautta 2017.

Mutta jotta silloin on olemassa tietoja, mitä raportoida, kannattaa seurantaa alkaa rakentaa yrityksen sisällä jo nyt. Viestinnän kannalta on luonnollisesti hyvä olla tietoja myös vertailuvuosilta.

On luonnollisesti hyvä myös pitää mielessä, että vastuullisuusasiat ja niiden raportointi ovat myös toimintaa ennakoivasti ohjaavia tekijöitä yrityksen sisällä.

 

Kirjoittaja on Blue Berry Communications & IR Oy:n asiakkuusjohtaja, jolle yritysvastuu- ja erityisesti ympäristöasiat tärkeitä. Tätä et ehkä tiennyt, mutta hän on aikanaan opiskellut ympäristötiedettä pääaineenaan.

17 syys

Kuka omistaa ja mitä?

Viime aikoina herännyt paljon keskustelua Valtionvarainministeriön asettaman työryhmän ehdotuksesta, joka koskee nykyisin avoimesti julkisten kotimaisten omistusten siirtämistä hallintarekisterin taakse. EU-asetuksen tulkintoihin perustuvasta ehdotuksesta on noussut vilkasta keskustelua, viimeksi maanantain 15.9. Kauppalehdessä.

Nykyinen tilanne jo 1990-luvulla käyttöönotetun arvo-osuusjärjestelmän myötä on Suomessa on avoin – ja erittäin selkeä. Harvassa muussa maassa tunnetusti on yhtä järjestelmällistä, avointa ja selkeää omistusmallia, jossa arvo-osuudet säilytetään henkilökohtaisilla arvo-osuustileillä. Suomi on saanut tästä kansainvälistäkin tunnustusta.

Säilytysketjun muuttaminen hallintarekisterin taakse aiheuttaisi useita seurannaisvaikutuksia. Käytännössä omistuksen avoimuus ikään kuin katoaa, koska ilmaiset arvo-osuustilit lopetettaisiin. Tämän sijaan omistus voisi ketjuuntua useille alisäilyttäjille, jolloin saattaa hämärtyä myös omistuksen tärkein funktio – kuka itse asiassa omistaa ja mitä? Jos arvo-osuudet kirjataan hallintarekisteriin ja omistukset ketjuuntuvat, ovatko osakkeet enää ylipäätään sijoittajan omassa omistuksessa? Missä menee rajanveto?

Valtiovarainministeriön työryhmä perustelee muutosta kilpailun avaamisella. Sen sijaan hallituksen työryhmälle antamien suuntaviivojen mukaan olisi tärkeää, että tieto suomalaissijoittajien omistuksesta suomalaisissa pörssiyhtiöissä on julkisesti saatavilla. Kumpi asia painaa päätöksenteossa enemmän?

Mielenkiintoinen muutos corporate governancen näkökulmasta on, että ehdotuksen mukaan vastuu osakeluetteloiden pitämisestä olisi jatkossa listatun yhtiön hallituksella. On selvää, että tieto osakkeenomistajista ei ole yhtiön sisällä, vaan nykyisissä arvo-osuusjärjestelmissä. Lisäksi tieto muuttuu päivittäin ja jopa sekunneissa, kun osaketta myydään ja ostetaan markkinoilla.

Nähtäväksi jää, minkä sisältöisenä ehdotus lopulta hyväksytään!