31 maalis

Kevään yhtiökokouksista poimittua – millä mielin yksityissijoittaja lähtee kokouksesta?

Kevään yhtiökokoussesonki on parhaimmillaan. Onko yhtiökokous muuttunut vain “kumileimasimeksi”, joka nuijii pöytään hallituksen ja yhtiön orkestroimat esityslistan kohdat? Onko sijoittajalla, erityisesti yksityissijoittajalla, mahdollisuus kertoa oma näkemyksensä ja mielipiteensä – aidosti? Millaisin eväin ja millä mielin yksityissijoittaja lähtee kokouksesta?

1. Valta suurimmilla osakkeenomistajilla

Yhtiökokous ei ole “yksi ääni yhdellä” -demokratiaa: suurimmilla osakkeenomistajilla on omistusosuuttaan vastaava valta. Suomessa tämä valta on toki suurimpien työeläkeyhtiöiden ja muun muassa valtion sijoitusten myötä jokseenkin polarisoitunut useissa yhtiöissä. Sijoittajan valta käyttää äänioikeuttaan korostuu, jos omistus muuttuu kasvolliseksi ja haluksi vaikuttaa yrityksen toimintaan esimerkiksi hallitusjäsenyyksien kautta. Vastaavasti piensijoittajan vaikutusvalta on ääniosuutensa mukaista – silti puheenvuorojen jakaminen ja keskustelun salliminen riittävän pitkään on kuitenkin äärimmäisen tärkeää. Onhan yhtiökokous usein ainoa kerta vuodessa, kun pienosakkaat voivat esittää mielipiteensä ja kysymyksensä yhtiölle. Jo yhtiölaissakin mainitaan osakkeenomistajan kyselyoikeus yhtiökokouksessa: tätä ei voine edes puheenjohtajan ohjeilla rajoittaa.

2. Brändi ja yrityskuvan luominen yhtiökokouksessa

Kuinka paljon markkinointimateriaalia tulee olla esillä tilaisuudessa? Riittääkö yhtiön esittelyvideo? Kuinka paljon satsaamme brändin näkymiseen ja sen kokemiseen kokouspaikalla? Yhtiön uudistettu brändi, milloin se on uudistettu ja prosessin kehitysvaiheet tuskin paljon yksityissijoittajia kiinnostavat. Sen sijaan tärkeää on toki mahdollisuus tutustua yhtiön tuotteisiin (mikäli se on mahdollista) ja kokemus, jonka yksityissijoittaja tapahtumasta saa. Yksityissijoittajan saaman kokemuksen luomisessa brändin elementeillä on toki tärkeä rooli. Kuluttajatuotteita tarjoavilla yhtiöillä on selkeästi parempi mahdollisuus kertoa tuotteistaan yksityissijoittajille, jotka ovat samalla myös potentiaalisia asiakkaita, konkreettisestikin yhtiökokouksen esimerkiksi aulatiloissa ennen kokousta. Sen sijaan teollisuus- ja b-to-b -yhtiöillä tuotteiden esittely jää usein luonnollisesti vähemmälle.

3. Hyvän kokousilmapiiri

Hyvä ja kaikkia osallistujia huomioiva ilmapiiri kokouspaikalla on luonnollisesti tavoiteltavaa. Mitä yhtiö voi sen eteen tehdä? Käytännön järjestelyiden soljuva toteutus, toimivuus ja kokouksen puitteet ratkaisevat paljon. Hallituksen puheenjohtajan ja toimitusjohtajan katsaus ja johdon kärsivälliset vastaukset esitettyihin kysymyksiin luovat hyvää kokousilmapiiriä. Kaikki tekijät muodostavat yhden kokonaisuuden kokousvirkailijoiden ystävällisistä katseista ja tervetulotoivotuksista yhtiön johdon hyvään ja osakkeenomistajia arvostavaan keskustelutapaan. Yhtiökokous on useilla yhtiöillä lähes ainoa suora kontaktipinta yksityissijoittajiin. Hymy ja ystävällinen tervetulotoivotus eivät maksa mitään. Hyvä yhtiökokous muistetaan.

4. Nimitysvaliokunnan rooli

Monessa yhtiökokouksessa on tänä keväänä keskusteltu osakkeenomistajien nimitysvaliokunnan roolista ehdolla olevien hallituksen jäsenten nimeämisessä. Yhtiöissä, joissa esimerkiksi valtiolla on suuri omistusosuus, nimitysvaliokuntaan kuuluu usein valtion edustaja, joka onkin usein käyttänyt nimityksiin liittyvän näkyvän puheenvuoron yhtiökokouksissa. Osakkeenomistajien nimitysvaliokunta on kuitenkin merkittävää valtaa käyttävä elin. Joissakin tapauksissa saattaa hallintarekisterin takana ollakin sijoittaja, jolla on suurempi omistusosuus kuin nimitysvaliokunnan jäsenillä. Vaikka kuinka hyvin asiat olisivat olleet valmisteltu etukäteen: yhtiökokouksella on päätäntävalta.

5. Keskustelutilaisuus vai ei?

Aika ajoin herää kysymys, ovatko ns. ruotsalaistyyppiset, ennen yhtiökokousta järjestettävät keskustelutilaisuudet tulossa jollakin aikavälillä myös Suomeen? Ruotsissahan jotkut yhtiöt järjestävät tyypillisesti ennen yhtiökokouksen alkua suurimmille sijoittajille järjestetyn lyhyen keskustelutilaisuuden – luonnollisesti yhtiöstä riippuen – jossa keskustellaan yhdessä tärkeimmistä yhtiökokouksen asialistan kohdista, esimerkiksi hallituksen jäsenten nimityksistä. Konsensuksen saavuttamisen jälkeen itse yhtiökokouksessa ei pitäisi enää tulla yllätyksiä.

Hyvää yhtiökokousta!

Blue Berry Communications & IR auttaa myös yhtiökokousprosessin valmistelussa ja käytännön järjestelyissä. Erityisen tärkeää lisäapu on usein pienille pörssiyhtiöille, joissa resurssit yhtiökokouksen kiirehuippuhin ovat rajalliset. Enemmän tunteja omaan arkipäivääsi. Kysy lisää: www.blueberrycom.com