Kirjoittajalta Mervi Pohjoisaho

MiFID II – mitä vaikutuksia sillä on IR:n arkipäivään?

MiFID II – mitä vaikutuksia sillä on IR:n arkipäivään?

MiFID II on tulossa voimaan Suomessa 3.1.2018, ja sääntelyn implementointi kansalliselle tasolle on parhaillaan käynnissä. Aihe koskee laajalti rahoitusalan yhtiöitä, mutta MiFID sisältää paljon myös pörssiyhtiöiden IR:n (eli sijoittajasuhteiden ammattilaisten) oman työpöydän asioihin suoraan tai välillisesti vaikuttavia tekijöitä.

Aiheesta on järjestetty lukuisia webinaareja ja keskustelutilaisuuksia, mutta koska kansallista sääntelyä ei Suomessa ole vielä julkistettu, vaikutukset ovat tässä vaiheessa lähinnä arvailuja.

Lisäksi tuntuu, että kovin radikaaleja näkökantoja ei edes uskalleta tuoda esiin. Ovathan kyseessä mm. pankkiiriliikkeiden arvokkaat asiakassuhteet tai alalle vakiintuneet käytännöt, ja näihin vaikuttavat muutokset tai nyanssit ovat aina herkkiä asioita.

Sille, kuka ei asiasta ole vielä kuullut, yksi keskeisistä pörssiyhtiön sijoittajasuhteiden (IR) työhön vaikuttavista tekijöistä on analyysin ja pankkiiriliikkeiden roadshow -toiminnan eriyttäminen sekä palkkiokäytännön muuttuminen. Enää pankkiiriliikkeet eivät voi yhdistää sijoituspalvelua, analyysia ja roadshow-tapaamisia yhdeksi paketoiduksi palveluksi, jota tarjoavat asiakkailleen – ainakaan ihan sellaisenaan. Monia muitakin muutoksia tulee koskien mm. analyysin julkistamista, palkkioiden läpinäkyvyyttä, raportointia ja kauppapaikkoja.

Yksi kysymyksistä on, pitääkö pörssiyhtiön itsensä kustantaa analyysi ellei salkunhoitajat ja sijoittajat siitä maksa? Mikä on analyysin arvo jatkossa? Mikäli pörssiyhtiö itse kustantaa analyysin, onko se silloin ns. puolueetonta? Herättäisin kysymystä myös siitä, onko nykyisellä digiaikakaudella analyysi tällä hetkellä paras tapa saada näkyvyyttä? Voisiko jotakin tehdä toisin?

Toinen asia, joka IR-maailmassa näyttää pohdituttavan, on rodareiden jatkuvuus. Järjestävätkö pankkiiriliikkeet aiempaan tapaan pörssiyhtiöille road show’ta ja markkinointitilaisuuksia? Kyllä, ei vai ehkä? Joidenkin yhtiöiden kohdalla road show’t varmasti jatkuvatkin lähes nykyisellään, mutta entä kaikilla? Entä pienillä ja keskisuurilla yhtiöillä, joiden näkyvyys voi rajojemme ulkopuolella olla hyvinkin marginaalista? Herättäisin tässäkin yhteydessä kysymyksen siitä, ovatko nykyisenkaltaiset roadshow’t johdon ajankäytön kannalta tehokkaita ja voidaanko tässäkin jotakin tehdä toisin?

Kolmanneksi kysymykseksi herää IR:n oman työn merkityksen kasvu. Kohtaako IR aiempaa enemmän suoraan sijoittajia ja potentiaalisia sijoittajia, eikä niinkään välikäsien kuten brokereiden kautta. Mitä tämä vaikuttaa IR:n budjetteihin ja resurssointiin? Vaikea ajatella, että ainakaan vähentävästi – päinvastoin.

Tuleeko MiFID II -siirtymästä Millenniumin kaltainen Y2K -siirtymä, jota odotettiin paljon ja joka kuitenkin meni ihan hyvin? Varmaa kuitenkin on, että vaikutukset eivät näy yhdessä yössä. Neljäs päivä tammikuuta todennäköisesti tuntuu kaikki menevän business as usual, mutta alkutalven ja kevään kuluessa saamme varmasti nähdä MiFIDin tuomia vaikutuksia työpöydillämme. Välillisesti monen meistä elämä kuitenkin jollakin tavalla muuttuu, ainakin kehottaisin olemaan mieli avoimena uudentyyppisiä asioita ja ehdotuksia kohtaan. Sanomattakin on selvää, että Britanniassa, jossa MiFID on jo voimassa, myös Brexit hämmentää keitosta.

Muutos on aina myös mahdollisuus.

Mitä kysymyksiä MiFID II sinussa herättää?

ESG & IR – a good match?

ESG & IR – a good match?

Vastuullisuus on yhä enemmän arkipäivää sijoittajaviestinnän käytännön työssä – sijoittajien eikä vähiten lainsäätäjän vaatimuksesta. Toistaiseksi vastuullisuutta ei välttämättä ole ainakaan suuremmassa määrin käyty sijoittajatapaamisissa läpi, mutta tilanne on muuttumassa.

Monien alojen pörssiyhtiöillä vastuullisuus on toki ollut arkipäivää jo aiemminkin, mutta uskallan väittää, että suurella osasta yhtiöitä vastuullisuudesta on vain pari kalvoa sijoittajakalvosetissä, jotta niistä voidaan keskustella – tarvittaessa.

Myös Nasdaq Helsinki julkisti hiljattain oman ESG-oppaansa, joka kuitenkaan ei velvoita yhtiöitä.

Enää ei riitä, että näyttää vastuulliselta

Ennen vastuullisuus käsitti tiettyjen, esimerkiksi GRI-kriteereiden noudattamista, kiiltäväpintaisen vastuullisuusraportin laatimista tai vastuullisuuspäällikön nimittämistä. Enää tämä ei riitä. Ei riitä, että näyttää vastuulliselta, vaan on myös oltava oikeasti vastuullinen.

Paitsi, että tietoa on annettava läpinäkyvästi toiminnasta, on toimittava vastuullisesti. Indikaattorit, joita kukin yhtiö seuraa, ovat luonnollisesti toimialakohtaiset. Siinä missä energiayhtiöiden seuraavat hiilidioksidipäästöjä, it-alan yhtiön on haastavampi määritellä itselleen olennaisia vastuullisuusindikaattoreita. Sijoittajat katsovat nyt kiiltokuvien ja pinnan taakse. Korulauseiden on oltava totuudenmukaisia. Sanakäänteet tai se, että noudattaa joitakin tunnettujakin kriteereitä, eivät enää ole niinkään olennaista.

Sijoittajat kuitenkin kertovat, että lopulta absoluuttinen, euromääräinen tuotto ratkaisee. Miksi sitten kiinnostua vastuullisuudesta?

On tutkimustuloksia (mm. LaPointe 2014), joiden mukaan vastuullisuudesta kertovilla yhtiöillä on parempi tuotto sijoittajille (shareholder return). Tämä johtuu tutkijoiden mukaan siitä, että jos vastuullisuusasiat ovat yhtiössä huomioitu niiden ansaitsemalla painoarvolla, suurella todennäköisyydellä myös muut tärkeät asiat ovat yhtiössä kunnossa. Vastuullisuus ikään kuin pienentää sijoittajan riskikerrointa. Tämä on yksi syy, miksi sijoittajat ovat vastuullisuudesta kiinnostuneita. Se on indikaattori paremmista tuotoista, vaikkakaan suoraa yhteyttä ei ole.

Ei-taloudellisen tiedon raportointi lähestyy hyvää vauhtia

Vaikka korostankin aitoa liiketoiminnan vastuullisuutta, myös raportointi on suuri osa kokonaisuutta. Suurten yhtiöiden tulee jo ensi vuodesta lähtien raportoida yhtiön kannalta olennaisesta ei-taloudellisesta tiedosta joko toimintakertomuksessa, erillisessä raportissa tai yritysvastuuraportissa – jo tilikaudelta 2017 ja viimeistään 30.6.2018. Suureksi yhtiöksi määritellään, jos liikevaihto ylittää 40 milj. euroa, tase 20 milj. euroa ja yhtiössä on yli 500 työntekijää (NFI) , joten säännös koskee merkittävää osaa suomalaisista listayhtiöistä.

Lisätietoja ei-taloudellisen tiedon raportoinnin säätelystä on oletettavasti saatavilla kesän aikana.

Kirjoittaja on pörssiyhtiöiden sijoittajaviestinnän konsultti ja start-up -yrittäjä.

Mervi Pohjoisaho
+358 40 535 8989

Digiajan IR – mitä se tarkoittaa käytännössä?

Digiajan IR – mitä se tarkoittaa käytännössä?

Vuosikertomusten kulta-aika on käsillä: moni pörssiyhtiö julkistaa tuoreita, usein jopa satasivuisia teoksia viime vuodesta. Digiaikakaudella hyvä kysymys on, mikä on vuosikertomuksen rooli nykyisen nopean webbi- ja someviestinnän maailmassa?

– Tavoittaako vuosikertomus sijoittajat kohderyhmänä?
– Kuka ehtii lukea vuosikertomusta kannesta kanteen?

Elämme “selailuaikakautta”

Ei ole enää uutinen, että tiedon kuluttajan lukukäyttäytyminen on muuttunut. Kun vielä muutama vuosi sitten sijoittajalla riitti aikaa katsoa tunnin webcasteja ja perehtyä vuosikertomukseen jollei päivä- niin ainakin tuntikaupalla. Toisin on nyt. Koska työelämän ajankäyttö on tiivistynyt ja tiedon käyttö on muuttunut, ydinviestit pitää saada salamannopeasti, selaillen. Nyt kilpaillaan lukijan huomiosta koko ajan jatkuvassa tietovirrassa.

Tämä asettaa omat haasteensa myös IR:lle. Enää ei riitä, että viestintäosasto “tuuttaa” tietoa markkinoille eri kanavissa, laittaa pdf:t verkkoon ja pörssitiedotteen liitteeksi ja ohjaa osakkeenomistajat vuosikertomuksen pariin omalle webbisaitille. Nyt tieto pitää pureskella lukijalle helposti omaksuttavaan muotoon. Sijoittajan pitää saada tärkein tieto nopeasti, visuaalisesti ja kiteytettynä. Sieltä ja silloin kun se sijoittajalle on helpointa. Ajasta ja paikasta riippumatta.

Videot tulevat vauhdikkaasti myös IR:ään

Video, niin viihteelliseltä kuin kuulostaakin, sopii mainiosti vuosikertomukseen ja myös muuhun sijoittajaviestintään. Videota on nopea katsoa ja siitä on helppo omaksua olennainen tieto esimerkiksi toimistolla tai liikkeessä – poissa työpisteeltä, matkoilla, ihan missä päin kaupunkia vaan. Juuri se on sitä tehokasta ajankäyttöä – puolin ja toisin! Asiaansa ei kuitenkaan välttämättä aja millainen tahansa “omalla kännykällä” kuvattu video. Peräänkuulutan varsinkin IR:ään laadukasta tuotantoa, jota on miellyttävä katsoa ja josta on hyviä esimerkkejä erityisesti meillä Suomessa. Muussa tapauksessa video voi jopa kääntyä sanomaansa vastaan.

Kun vuosikertomuksen teko pienimmilläänkin vie aikaa monilta tekijöiltään tyypillisesti kuukausia, videon tekoon käytettävä aika lasketaan tunneissa tai korkeintaan päivissä. Sama skaalautuu euromääräisiin kustannuksiin. Ja ennen kaikkea: palvelet sijoittajiasi paremmin.

Päivitä IR-strategiasi digiaikaan!

Digitaalisuus on arkipäivää myös IR:ssä, ei pelkästään markkinoinnissa ja viestinnässä. Tavoita oikeat kohderyhmät. Ole rohkea. Uudista ja kohdista.

Tulemme mielellämme kertomaan sinulle päivityksemme Digiajan IR-trendeistä.

Blue Berry Share – Nordic berry picking
Olemme IR-alan start-up, emme viestintätoimisto.

040-535 8989 tai mervi@blueberrycom.fi

Mervi Pohjoisaho
+358 40 535 8989

Laura Ala
+358 40 351 6808

Listautuvan yhtiön tarve: hyvä sijoittajaviestinnän osaaja

Listautuvan yhtiön tarve: hyvä sijoittajaviestinnän osaaja

Listautuvan yhtiön tarve: hyvä sijoittajaviestinnän osaaja

Usein First North -yhtiö katsoo jälkikäteen listausprosessia, ja miettii, mitä voisi tehdä toisin. Kokemuksista kannattaa ottaa oppia, mutta kaikissa asioissa ei kannata lähteä kulkemaan ennalta tallattuja polkuja. First North -listauksien määrä on kasvanut tänäkin vuonna merkittävästi, ja tänäkin vuonna kahdeksan uutta First North -yhtiötä aloitti taipaleensa Nasdaq Helsingissä. Listautumiskokemuksia jaettiin eilen 13.9. FINACin järjestämässä seminaarissa, aiheena “Strategiset yritysostot ja listautuminen”.

Listautumisen tärkein vaihe on vasta puoli vuotta listauksen jälkeen

Sijoittajaviestinnän ammattilaisena näen aina listausprosessin vain yhtenä ponnahduslautana varsinaiseen listayhtiön elämään. Tästä syystä kertaluonteiset sijoittajatarinan laatimiset ovat kyllä keskeisiä ja jopa hauskoja harjoituksia, mutta tärkeintä on, että kaiken mitä listautumisvaiheessa tehdään, tulee palvella varsinaista listayhtiön taivalta. Aivan kaiken.

Uskallan väittää, että kriittinen vaihe onnistuneessa listautumisessa on vasta puoli vuotta listautumisen jälkeen, jolloin omistajarakenne on muotoutunut, sijoittajaviestinnän käytännöt ovat rakentuneet ja ennen kaikkea onnistuneen sijoittajaviestinnän tuloksia on jo nähtävissä: miten uskottava ja luotettava yhtiö on sijoituskohteena. Mikä on osakkeen volatiliteetti? Miten on lunastettu listautumispöhinässä annetut lupaukset? Kantaako viesti? Miten viestintä tukee liiketoimintaa?

Tehdäänkö “Kotipizzat”?

Moni yhtiö kertoo, että listautuminen tukee vahvasti yhtiön liiketoimintaa: listayhtiö on uskottavampi kumppani, luvut paljastavat tuloskehityksen ja yhtiö saa enemmän näkyvyyttä. Näkyvyyttä on kyllä helppo luoda, mutta kaikista keskeisintä on, että viesti on valjastettu aina ja kaikkialla tukemaan yhtiön liiketoimintaa. Listayhtiön viestintä voi olla myös uudenlaista, aiempia rakenteita kyseenalaistavaa ja hauskaa. Esimerkkinä on tästä Kotipizzan onnistunut, liiketoimintaa vankasti tukeva viestintä listayhtiönä. Myös sijoittajaviestintää voi toteuttaa yllätyksellisesti, visuaalisesti ja uusia kanavia hyödyntäen.

Allokoi kustannukset oikein

Listautumisen kustannukset vaihtelevat sadoista tuhansista jopa yli miljoonaan euroon. Joka tapauksessa puhutaan merkittävistä kustannuksista, ja ikävä tosiasia on, että yhtiöllä on listautumisvaiheessa hyvä mahdollisuus tuhlata euronsa myös ihan vääriin kohteisiin. Lakitoimistot ovat tottakai tärkeitä, mutta kaikkea ei heilläkään kannata teettää. Investointipankin ja pääjärjestäjän tärkein tehtävä hinnoittelun lisäksi on huolehtia oikeanlaisen omistajarakenteen syntymisestä.

Kun puhutaan listautumisviestinnän kustannuksista, sijoittajaviestinnän kustannukset tulevat usein aina mieleen vasta viimeisenä, kaikkien muiden jälkeen. Listayhtiöiden viestinnän ammattilaisena ihmettelen usein, miksi näin voi olla? Kysehän on kaikista keskeisimmästä listayhtiön prosessista, jonka kaikki listayhtiöissä jo toimivat tietävät kyllä hyvin.

Lopuksi heitän ilmaan kysymyksen:

 * Kuinka monella vakiintuneella pörssiyhtiöllä on asiantunteva sijoittajaviestinnän ammattilainen remmissä tai kokonainen IR-tiimi?
 * Kuinka monella vakiintuneella listayhtiöllä sijoittajaviestinnän tehtäviä hoitaa investointipankki tai lakitoimisto?

Kirjoittaja:
Mervi Pohjoisaho
Blue Berry Communications & IR Oy
info@blueberrycom.com / 040-535 8989
www.blueberrycom.com

Yhtiökokous, tuo vuoden tärkein tapahtuma yksityissijoittajalle

Yhtiökokous, tuo vuoden tärkein tapahtuma yksityissijoittajalle

Yhtiökokoussesonki lähestyy hyvää vauhtia! Onko kaikki tarvittava tieto julkistettu ajallaan ja “pykälien” mukaisesti? Onko yhtiökokouksen sisältö suunniteltu sekä sijoittajaa että yhtiötä palvelevaksi? Alla muutama check list -kohta tarkistettavaksi.

1. Yhtiökokouksen viestintä kunnossa?
Yhtiön webbisivu on luonnollisesti tärkein kanava yhtiökokousviestintään. Paitsi lakisääteisesti, webbisivut ovat myös sijoittajaviestinnän tärkein kanava. Helppo ilmoittautumiskäytäntö, selkeät materiaalit ja -sisällöt ovat myös osa onnistunutta sijoittajaviestintää – eivätkä vähiten yksityissijoittajan näkökulmasta. Osakeyhtiölaki ja sen aikarajat toki antavat viestintään hyvät raamit ja sisältövaatimukset, joista ei voi poiketa.

2. Vuosikertomuksen julkistus
Onko vuosikertomus jo valmis? Tarvitaanko vielä viimeistelyjä? Monet yhtiöt suosivat sähköistä vuosikertomusta tai pdf:ää, eikä vähiten kustannussyistä, mutta onko huomioitu, että vuosikertomusta kaivataan kokoukseen usein myös printtinä. Joissakin yhtiökokouksissa on ollut jopa vain tulostetut sivut vuosikertomuksen yhtiökokousmateriaaliin kuuluvasta osasta, toiset ovat laatineet painotuotteen tai modernin digitulosteen. Vain sähköiseen vuosikertomukseen viittaaminen yhtiökokouksessa saattaa aiheuttaa piensijoittajien keskuudessa keskustelua.

3. Markkinointi yhtiökokouksessa
Yhtiökokouksen osallistujat ovat usein myös yhtiön asiakkaita. On yleistä, että suomalaiset yksityissijoittajat suosivat “oman” yhtiön tuotteita, erityisesti jos kyseessä on kuluttajaliiketoiminta, esimerkiksi vähittäiskauppa, elintarvikealan yhtiö tai muu kuluttajatuote. Erilaiset tuoteständit, markkinointimateriaalit tai infopisteet ovat nykyisin suosittuja myös yhtiökokouksissa. On luonnollisesti hyvä, jos tietoa voi saada samalla myös yhtiön tuotteista, joskaan se ei ole yhtiökokouksen keskeisin tavoite.

4. Puheet kuntoon
Toimitusjohtajan katsaus on usein yhtiökokouksen odotetuin osa. Ei, tarkoitukseen ei sovellu tulosinfon kalvosetti sellaisenaan, vaan tavoitteena on myös antaa yksityissijoittajan näkökulmaa palvelevaa tietoa yhtiöstä. Moni sijoittaja on liikkeellä pitkäaikaisella sijoitushorisontilla – monet ovatkin olleet jopa vuosikymmeniä osakkeenomistajina. Mieluummin helposti pureksittua tietoa, visuaalisesti informatiivisesti, selkeästi kerrottuna – jopa vähemmän asiaa ja faktoja, kuin ylitsepursuava “tykitys” infograafisine kalvosetteineen.

5. IR saatavilla yhtiökokouksessa
Yksityissijoittajalle yhtiökokous on usein myös ainut tilaisuus paitsi kuunnella yhtiön johtoa, myös tavata sijoittajasuhdetiimiä. Suuremmissa yhtiökokouksissa onkin näkynyt aulatiloissa IR-tiimin oma ständi, jossa IR-tiimiläisiä on yhtiökokoukseen osallistujien helposti tavoitettavissa vastaamaan yksityissijoittajan kysymyksiin ja muihin tiedusteluihin. Sopisiko tämä idea myös teidän yhtiökokoukseenne?

Onko resurssit kunnossa? Tarvitsetko vuosikertomuksen loppuvaiheeseen apuvoimia? Blue Berry auttaa, nopeasti ja ammattitaidolla, ilman turhia askelmerkkejä. Soita 040-535 8989 / Mervi

Blue Berry Communications & IR Oy tarjoaa sijoittajaviestinnän palveluita pääasiassa pörssilistatuille yhtiöille. Autamme asiakkaitamme viestimään tehokkaasti, regulaation mukaisesti sekä alan parhaita käytäntöjä noudattaen. Katso lisää palveluista: www.blueberrycom.fi

Miksi listautuvan yhtiön kannattaa ottaa tiimiin sijoittajaviestinnän ammattilainen?

Miksi listautuvan yhtiön kannattaa ottaa tiimiin sijoittajaviestinnän ammattilainen?

Joskus kuulen First North -pörssilistausta suunnittelevan yhtiön miettivän, tarvitaanko projektiin oikeastaan erikseen sijoittajaviestinnän ammattilaista: tiimissähän on jo yhtiön omien vastuuhenkilöiden lisäksi lakitoimisto, hyväksytty neuvonantaja ja usein vielä erikseen järjestäjäpankki?

Tutustu seuraaviin kohtiin ja ota huomioon päätöksenteossasi:)

1. Yhtiön status muuttuu yksityisestä julkiseksi. Tämä muuttaa yhtiön viestintäkulttuuria perusteellisesti. Jo hankkeen perustamisesta lähtien yhtiön tulee käytännössä monin tavoin toimia kuten listayhtiö. Tämä edellyttää mm. omien viestintäprosessien ja sisäpiirikäytäntöjen vakiinnuttamista yhtiön sisällä.

2. Regulaatio. Tästä kohdasta ei voine olla eri mieltä. Listayhtiön elämää rytmittävät jatkossa pörssiyhtiön tiedonantovelvollisuus sekä siihen liittyvä laaja regulaatio.

3. Työkuorma. Viestintään liittyvä työmäärä kasvaa sangen merkittävästi mm. edellä mainituista syistä. Ellei viestintää ole resurssoitu, työkuorma päätyy tavallisesti toimitus- ja talousjohtajan sekä usein myös markkinoinnin työpöydälle. Ammattilainen osaa myös kohdistaa huomion oikeisiin “kipupisteisiin” ja siten osaltaan keventää yhtiön johdon työkuormaa.

4. Tunnettuuden lisääminen. Listautumisen yhteydessä yhtiö saa usein merkittävästi näkyvyyttä. Taidokkaasti hoidettu viestintä median sekä myös sosiaalisen median välityksellä, luonnollisesti yhtiön vakiintuneiden käytäntöjen mukaisesti, voi monin tavoin osaltaan edesauttaa kiinnostuksen luomista yhtiöön. Sanomattakin on selvää, että listautumisessa syntyvä osakkeenomistajakunnan rakenne antaa omalla tavallaan pohjan yhtiön kaupankäyntiaktiivisuudelle myös listautumisen jälkeen.

5. Listaus ei ole päätepiste, vaan siitä listatun yhtiön taival vasta alkaa. Listauksen yhteydessä julkistetut tiedot luovat lähtökohdan yhtiön tulevalla tiedottamiselle. On tärkeää, että listauksessa julkistettujen tietojen linjaa noudatetaan myös tulevaisuudessa johdonmukaisesti yhtiön viestintäkäytännöissä.

Kiinnostuitko? Blue Berry tarjoaa riippumatonta listautumisiin liittyvää sijoittajaviestinnän palvelua. Kysy lisää: mervi@blueberrycom.com tai info@blueberrycom.com / 040-535 8989 ja katso lisää webbisivuiltamme www.blueberrycom.fi

Kiitos ajastasi!

Greetings from SLUSH!

Greetings from SLUSH!

SLUSH 2015 is over now. Lots of good meetings, friends, business acquintances, former colleagues, great presentations, panel discussions, ideas and companies. Companies, not start-ups? Yes, companies. This year, the number of large companies attending the event had visibly boomed. Did SLUSH just evolve from a start-up event to a massive marketing conference for large companies? This year, there were 1 700 start-ups in the event compared to a total of 15 000 other participants.

All in all, there were very good presentations also this year – often held by internationally leading experts in their field. Here’s a brief summary of some of the most exciting ones.

FINTECH (financial technology) popping up

The presentation series on FINTECH (financial technology) was an eye-opener for many. The previously very traditionally operating financial sector today faces competition from multiple fronts, especially from small, disruptive fintech companies, which are renewing the old types of business models, and thus providing customers more efficient and also more inexpensive services. It was said that even 50% of current retail banking business profits are expected to be disrupted in the near future. No wonder that multiple FINTECH start-ups are currently popping up – in all over the world.

“We are all born babies, not leaders”

Extremely exciting presentation was about leadership by Mårten Mickos, one of the most well-known Finns of Silicon Valley with a long career in both start-ups and corporations. His recently established leadership academy “School of Herring” focuses on leadership. Mickos said that a leader should always talk about “we’s” not “I’s”, as only together the employees form the power that leads the organization in the desired direction, like a school of fish. He added that one of most important tasks for a leader is not to speak, but to LISTEN. By listening you hear the things you need to hear in the organization. The third important thing is to ASK questions. Ask your employees what needs to be done in certain situation. Encourage ideas – the organization will know what needs to be done.

Timing is the most important thing in success

Caterina Fake, a co-founder of Flickr, talked about her entrepreneurial career that started already years ago. She spoke about the ups and downs of her entrepreneurial life, also the difficulties that she had faced during the years – despite the global success following Flickr, it has not always been easy for her, either. Successful entrepreneurship in the Silicon Valley requires time, sweat, work, determination, right timing – and most importantly, passion. “Your company needs to be the first you think about when you wake up and the last thing you think about when getting to sleep”, she said. In America, working hours are typically much longer than in Europe, and of course no one takes a whole July off as here in Finland, however, instead of the hours the most important thing is to spend time on the right things. She also revealed her investment philosophy: she seeks to invest in companies where “humanity is not lost in technicality”.

Thanks Aaltoes and all for the great event, CU next year!