Tekijä: Mervi Pohjoisaho

5 + 1 vinkkiä listautumisviestintään – navigoi oikein

5 + 1 vinkkiä listautumisviestintään – navigoi oikein

Siintääkö horisontissa listautuminen pörssiin? Alla listautumisprojektin viestintään 5+1 vinkkiä, jotka kannattaa huomioida jo projektia käynnistettäessä. Sanomattakin on selvää, että hyvin hoidettu viestintä on yksi osa onnistunutta listautumista – jo ihan projektin alusta lähtien.

1. Ole ajoissa liikkeellä

Isoja sudenkuoppia voi välttää lähtemällä ajoissa liikkeelle. Materiaalien valmisteluun menee kommentointikierroksineen yllättävän paljon aikaa. Kaikille osapuolille on tärkeää, että prosessi on mahdollisimman läpinäkyvä ja aikataulut selkeästi kaikkien tiedossa. Varaudu myös yllätyksiin – ja niiden selvittelyyn. Vuosi kuulostaa pitkältä ajalta, puoli vuotta on riittävä aika – ja on tapauksia, joissa listautuminen on viety hyvinkin nopealla aikataululla läpi.

Muista aikataulua suunnitellessa, että jos yhtiö kerää pääomaa First North -listautumisen yhteydessä alle 5 milj. euroa, yhtiölle riittää markkinointiesite, eikä laajaa EU-esitettä (prospektus) tarvita. Alle 5 milj. euron First North -listautumisissa prosessi on tästä syystä erilainen – ja selvästi keveämpi.

2. Suunnittele projektitiimi

Paras yhteistyö toimii saumattomasti eri osapuolten ja neuvonantajien välillä – ja vaatii kykyä puhaltaa yhteen hiileen. Joskus pieni ja pippurinen toimija voi sopia projektiin paremmin kuin suuri ja muodollinen, esimerkiksi silloin kun yhtiön organisaatio on pieni tai tarvitaan ketterää toimijaa. Valitse itsellesi sopivat yhteistyökumppanit taloudellisen, juridisen ja viestinnän osaamisen tiimoilta. Luota faktojen lisäksi intuitioosi.

Hyvän ja aidosti asiakkaan puolella olevan neuvonantajan kanssa prosessi voi olla helppo ja kaikkien osapuolten arvokasta aikaa säästävä.

3. Sijoittajatarinan luominen, ”Investment Story”

Hyvän sijoittajatarinan luominen on keskeinen osa listautumisprosessia. Hyvä sijoittajatarina on vetoava, faktapohjainen ja kuvaa yhtiötä monipuolisesti  – sijoittajan intressit huomioiden. Sijoittajatarina kuvaa yhtiön strategiset painopisteet, liiketoiminnan kulmakivet ja tavoitteet – ja vastaa lyhyesti kysymykseen ”miksi sijoittaa yhtiöön”. Tarina muokataan yhteistyössä yhtiön neuvonantajien kanssa eri sidosryhmien tarpeet huomioiden. Onnistunut sijoittajatarina on vakuuttava ja luo sijoittajien luottamusta yhtiöön – erityisesti pitkällä aikavälillä.

4. Tulevaisuudenodotukset ratkaisevat

Listautumisvaiheessa ei kannata maalaamaan sijoittajille ylisuuria odotuksia markkinoille. Vaikka yhtiö olisikin hyvissä asemissa omalla markkinallaan ja takana olisikin hyviä vuosia, sijoittajille suunnatussa viestinnässä ylisuuri optimistisuus ei kannata. Tulevaisuuteen suuntaavien odotusten määrittely ja niiden pitäminen ovat jatkossa yksi kaikkein keskeisimmistä tavoitteista listayhtiönä toimisessa. Sijoittajan luottamus yhtiöön punnitaan viime kädessä odotusten täyttämisellä.

Pörssilistautuminen ei suinkaan ole päätepiste, vaan siitä listatun yhtiön taival vasta alkaa. Sen vuoksi on tärkeää, että myös listautumisviestintää tehdään pitkäjänteisesti, listatun yhtiön näkökulma huomioiden.

5. Viestinnän merkitys keskeinen projektin onnistumisen kannalta

Viestinnän merkitystä ei luonnollisesti voi vähätellä onnistuneen lopputuloksen kannalta. Medianäkyvyys, pääviestit, visuaalinen ilme ja webbisivut ovat keskeinen osa hyvää sijoittajaviestinnän kokonaisuutta. Hyvältä sijoittajaviestinnän osaajalta saat paljon muutakin kuin viestinnän palveluita, myös mm. sisäpiiriprosessit ja tiedonantopolitiikat sekä hallinnointiin liittyvät materiaalit ja toimintatavat kuntoon.

+1. Varaudu myös listautumisen jälkeiseen elämään!

Listayhtiön velvoitteet alkavat heti listautumisen jälkeen. Ovathan viestinnän prosessit kunnossa? Roolit ja tehtävät mietitty? Blue Berry avustaa mielellään First North -listautumista suunnittelevia yhtiöitä ja jo listautuneita yhtiöitä viestintätoimistona sijoittajaviestinnän osalta.

Kiinnostuitko? Ota yhteyttä sähköpostitse mervi@blueberrycom.fi tai puhelimitse 040-535 8989. Katso lisää www.blueberrycom.fi tai jätä tapaamispyyntö sähköpostitse info@blueberrycom.com.

Projektit toteutetaan luonnollisesti 100%:n tyytyväisyystakuulla.

Mukavia syyspäiviä toivottaen,
Mervi

Mervi Pohjoisaho
Blue Berry Communications & IR Oy
puh. 040-535 8989
mervi@blueberrycom.fi
www.blueberrycom.fi

Vaihtoehtona First Northiin listautuminen

Vaihtoehtona First Northiin listautuminen

Tänä vuonna listautuneita uusia First North -yhtiöitä on tähän mennessä jo yhdeksän, mikä on sama määrä kuin viime vuonna yhteensä. First North -kauppapaikan suosio onkin kasvanut selvästi. Uudet First North -yhtiöt esittäytyivät eilen illalla järjestetyssä Pörssin Avoimet Ovet 1.9. -tapahtumassa.

Mielikuva pörssilistautumisesta ja listayhtiönä toimisesta on usein byrokraattinen. Listautumisprosessi koetaan hankalana ja erityisesti kalliina, puhumattakaan lainsäädännöllisistä velvoitteista, jotka kaatuvat yhtiön päälle viimeistään varsinaisen listautumisen hetkellä.

Päinvastoin. Pitää vaan tietää mitä tekee.

Pörssilistautuminen toki tuo mukanaan velvoitteita, mutta myös selkeitä hyötyjä. Listautumisen yhteydessä yhtiö kerää usein kaivattua pääomaa toimintansa kehittämiseen. Pääoman avulla yhtiön “kasvumoottori” saa lisää polttoainetta, ja kasvun edellytykset paranevat. Listattu yhtiö on usein kansainvälisten asiakkaiden kannalta luotettava ja uskottava taho yhteistyökumppanina. Puhumattakaan listautumisen tuomasta näkyvyydestä.

Listautumista helpottaa merkittävästi First North -yhtiöiden suppeampi tiedonantovelvollisuus. First North -yhtiöllehän mm. riittää FAS-muotoinen tilinpäätös ja neljännesvuosittaisten osavuosikatsausten sijaan yhtiön tulee laatia tilinpäätöstiedotteen lisäksi vain puolivuotiskatsaus.

Myös listautumisprosessi on kevyempi, mikäli yhtiön keräämä pääoma on alle 5 milj. euroa. Prosessi on siten merkittävästi kevyempi kuin päälistalle listautuminen. Esimerkiksi Ruotsissa First North -listautuminen on ollut todella suosittua: Tukholman First North -listalla on nyt jo yli 240 yhtiötä; listautumisia on joskus ollut jopa kaksi päivässä.

Listautumisprosessi voidaan tehdä myös miellyttävästi ja kaikkien osapuolten arvokasta aikaa säästävästi. Viestinnän, juridiikan ja yritysjärjestelyyn liittyvien asioiden tulee toimia sopusoinnussa keskenään, jotta saavutetaan yhtiön kannalta onnistunut lopputulos.

Viestinnän osalta parhaiten tämä onnistuu hyvän viestinnän yhteistyökumppanin kanssa, joka on aidosti yhtiön puolella.

Katso lisää: www.blueberrycom.fi

Tuore Valtioneuvoston artikkeli Avoimuusdirektiivin vaikutuksista

Ohessa tuore artikkeli Avoimuusdirektiivin vaikutuksista listatun yhtiön viestintään. Suurimpana muutoksena jo aiemminkin tiedossa ollut neljännesvuosittaisten osavuosikatsausten pakollisuuden poistuminen.

Hallitus on antanut lainmuutoksista esityksen eduskunnalle 25.6.2015.

http://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/avoimuus-lisaantyy-ja-hallinnollinen-taakka-kevenee-arvopaperimarkkinoilla?_101_INSTANCE_3wyslLo1Z0ni_groupId=10623&utm_source=dlvr.it&utm_medium=twitter 

IR & Sustainability to become mainstream, wanted it or not

IR & Sustainability to become mainstream, wanted it or not

Sustainability has been on everyone’s lips for many years now. Everyone says that sustainability – taking environmental, health, safety and social aspects into account – is important, of course it is! Correct me if I’m wrong, but companies extensively reporting on sustainability to investors have been, to some extent, marginal or mainly restricted to specific industries or companies. It is only natural that companies operating in traditional industries and, for example, having real emissions or otherwise affecting the environment e.g. forestry, metals or mining, have reported high-quality and detailed information on sustainability to investors, some already for many years or even for decades.

For sustainability issues, it is difficult to set standardized best practices as two companies or industries are not the same. While for some companies environmental issues are essential, it might not be the case for others. Say, for example, a classic example of comparing a company operating in the metal industry and an IT company. It is obvious that there is a gap. In the IT sector there may probably be only some or even no relevant emissions to be reported, as often the largest source of ’emission’ is electricity used by laptops or servers – or office lights. Compared to a metal industry company, in which only the melting capacity of one plant may use electricity as much as some percentage points of the total electricity used in Finland.

Nevertheless, sustainability is gaining more and more importance. It will be an even stronger trend than it is today. According to the recent study by PwC, 97% of institutional investors participating the study said that they believe responsible investment will increase in importance. 18% of respondents said that they have withdrawn from an investment or capital on ESG grounds. (PwC, Bridging the Cap. Aligning the responsible investment, May 2015)

Today, large investors require more and more information on sustainability. For example, a large Swedish fund just recently said that it will only invest in companies which rank high in sustainability. Plus, there are numerous surveys or initiatives signed by hundreds or more institutional investors, saying, please give us more information on how sustainability has been taken account in your business. It might be tempting for the investors to sign the initiatives – why not sign, of course sustainability issues are important! Not signing is even an option. And it only takes a minute.

On the other hand, a much larger leap is to be taken by companies in order to fulfill investors’ information requests. There is always a cost for a company for producing information on sustainability. The fact is that hardly any pieces of information on sustainability come only by a clap of your hands or pressing enter on your laptop. It might actually be quite difficult to set up relevant metrics or obtain the right kind of information in the right form. What to measure in our company and how to measure it? You have to set relevant metrics in place, hire employees to follow those metrics and set up specific company-wide guidelines and policies. This may be a big exercise even if there are guidelines such as Carbon footprints, GRI’s or else to help one in the process. In addition to this, only the producing of a thorough sustainability report easily costs the company tens of thousands of euros, or even hundreds of thousands of euros, if you also take into account the time employees devote to the project. All this comes with a price tag on.

Reporting is good, but action is better. Setting up sustainability metrics is never wasted time. This  often would have to be done anyway in the company. Much more important than mere reporting is, of course, action taken based on metrics inside the company; actually reducing waste, emissions or energy usage in operations.

Yes, sustainability is important. Of course it is. Reporting and giving information to investors increase transparency and reduce the risk the investor sees. But is it also changing the work scene of IR pros for good? Do we need to have specialized IR & sustainability pros in the future?

Blue Berry Communications & IR Oy provides investor and financial communications services for stock exchange listed companies. We help our customers to communicate effectively, transparently and according to regulation. Through consultancy we always aim for tangible results for our customer companies. Blue Berry also develops a totally new kind of service portfolio for investor communications. www.blueberrycom.fi

Financial Times: Few complaints over end to ”short-termish” quarterly reports

Financial Times recently published an article regarding end of quarterly reporting ”as-such” for listed companies. Following the change in legislation in the U.K. in November, allowing listed companies to continue quarterly reporting on voluntary basis, the first FTSE100 companies have now said that they will not release interim statements this spring, namely United Utilities, Diageo and National Grid.

Long-term investors, like Aviva and RBC, interviewed in the article, will not be missing quarterly reporting. ”For a long-term investor it really didn’t matter if there are no quarterly reports in any sector”, says David Lis, Head of Equities at Aviva in the article by FT.

However, the number of companies that have abandoned quarterly reporting is still small. For companies, the article suggests, quarterly reporting is a routine and they are used to the process. A survey by FTI Consulting on the subject among institutional investors indicated that dropping quarterly reporting might also lead to reduced levels of investor confidence.

Read the full article here:

”Few complaints overend to ”short-termish” quarterly reports” by Alison Smith, April 28, 2015 http://www.ft.com/intl/cms/s/0/cbbc3da8-eccd-11e4-a81a-00144feab7de.html#axzz3ZAQ35ezQ

Avoimuusdirektiivi tulee – puolivuotiskatsaukset Suomessakin

Avoimuusdirektiivi tulee – puolivuotiskatsaukset Suomessakin

Avoimuusdirektiivin implementointi kansallisella tasolla etenee hyvää vauhtia. Selvää on, että direktiivin johdosta Suomen Arvopaperimarkkinalakiin ja Finanssivalvonnan määräyksiin ja ohjeisiin tulee lukuisia muutoksia, jotka tulevat voimaan viimeistään marraskuussa 2014. Uudistetut ohjeet siis vaikuttanevat jo ensi vuoden tulosjulkistuksiin! Jollet ole ehtinyt seurata direktiivin implementointiprosessia kiireisellä kevätkaudella, tässä sinulle lyhyt yhteenveto keskeisistä muutoksista – ole hyvä!

1. Neljännesvuosittaiset osavuosikatsaukset historiaan
Mikäli Valtiovarainministeriön nykyinen ehdotus ei muutu, jatkossa yhtiöt raportoivat neljännesvuosittaisten osavuosikatsausten sijaan yhden tilinpäätöstiedotteen ja lisäksi yhden puolivuotiskatsauksen vuosittain. Kuitenkin keskustelussa ovat olleet esillä myös ns. suppeammat neljännesvuosikatsaukset. Nähtäväksi jää, miten myös Nasdaq Helsingin omat säännöt koskien osavuosikatsauksia muuttuvat ja jos, niin miten. Näyttää kuitenkin siltä, että yhtiöiden kannalta osavuosikatsausten aiheuttama työmäärä yhtiöissä vähenee merkittävästi, jolloin myös työtarve muuttuu selvästi aiempaakin sesonkiluonteisemmaksi.

2. Julkistamisajankohtien pidentäminen
Ehdotuksen mukaan tilinpäätösten ja puolivuotiskatsauksen määräaikoja pidennetään kuukaudella: tilinpäätös on julkistettava viimeistään neljän (aiemmin kolmen) kuukauden sisällä tilikauden päättymisestä ja puolivuotiskatsaus on julkistettava viimeistään kolmen (aiemmin kahden) kuukauden sisällä katsauskauden päättymisestä. Perusteluna kerrotaan kevätkauden kiireisyys ja raportointipäivien osuminen nykyisin päällekkäin samoille päiville, mikä voi heikentää joidenkin yhtiöiden osalta analyytikkojen mahdollisuuksia seurata yhtiöitä. Lisäksi taloudellisten tietojen saatavillapitoaikaa ehdotetaan pidennettävän 10 vuodeksi aiemman 5 vuoden sijaan.

3. Uusi tilinpäätösaineiston tekninen sääntelystandardi
Direktiivi linjaa myös, että tilinpäätös on julkistettava vuodesta 2020 alkaen komission teknisen sääntelystandardin mukaisesti (mahdollisesti XBLR). Mitä tämä käytännössä tarkoittaa tilinpäätösaineiston julkaisun suhteen, jää nähtäväksi. Samoin se, vaikuttaako se jo vakiintuneisiin vuosikertomusprosesseihin yhtiöissä ja jos, niin miten.

4. Muutoksia liputussäännöksiin
Liputusvelvollisuuden suhteen otetaan jatkossa huomioon myös erilaiset rahoitusvälineet, kuten termiinit, swapit ja erilaiset osakepohjaiset instrumentit ja niiden merkitys omistusosuuksien määräytymisessä. Liputuksen painoarvo ikään kuin kasvaa: kuriositeettina voidaan mainita, että ehdotuksen mukaan jatkossa voitaisiin kansallisella tasolla viranomaisen toimesta mahdollisesti jopa määrätä, että ei-liputetuilla omistuksilla ei ole äänioikeutta yhtiökokouksissa.

5. Selvitys valtiolle suoritetuista maksuista
Jos yhtiösi toimii eräillä luonnonvaratoimialoilla, kuten kaivosteollisuudessa tai puunkorjuussa, valmistaudu julkistamaan uusi, kerran vuodessa annettava selvitys koskien maksuja valtioiden hallituksille. Selvitys on julkistettava kuuden kk:n sisällä tilikauden päättymisestä.

Yllä mainittujen seikkojen lisäksi avoimuusdirektiivi aiheuttaa lukuisia muita täsmennyksiä ja muutoksia nykyisiin lakeihin, ohjeisiin ja käytäntöihin, jotka ovat parhaillaan niistä vastaavien viranomaisten valmistelussa.

Tilanne

Valtiovarainministeriön helmikuussa laatima arviomuistio on ollut lausuntokierroksella maaliskuussa ja seuraava vaihe on kansalliseen lainsäädäntöön implementointi. Muutokset tulee implementoida kansallisesti voimaan viimeistään 26.11.2015, mutta voivat luonnollisesti lainsäädäntöprosessin etenemisestä ja Finanssivalvonnan omista aikatauluista riippuen tulla voimaan jo aiemminkin.

Voimaan tullessaan avoimuusdirektiivi ikään kuin nostaa jatkuvan tiedonantovelvollisuuden merkitystä, erityisesti tilanteessa, jossa nykyisen raportointikäytännön mukaisista osavuosikatsauksista luovutaan. Lisäksi talousviestinnän prosessit muuttuvat entistäkin sesonkiluonteisemmaksi.

Blue Berry Communications & IR Oy auttaa asiakkaitaan sijoittajaviestinnän suunnittelussa ja toteuttamisessa – tuomme uudenlaista otetta talous- ja sijoittajaviestintään. Aalto Start-up Centerin kiihdyttämöyrityksenä kehitämme myös täysin uudenlaisia palveluita sijoittajaviestintään. Asiakkaat ovat ottaneet lähestymistavan hyvin vastaan. Navigoi oikein.

Kysy lisää!


info(at)blueberrycom.com

Digitaalisten kanavien murros IR:ssä

Digitaalisten kanavien murros IR:ssä

Viime viikolla ansiokkaat pörssiyhtiöiden sijoittajasivustot saivat palkinnot Pörssisäätiön järjestämässä Parhaat Sijoittajasivut -kilpailussa Pörssitalolla. Onnittelut kaikille voittoisille ja kilpailussa sijoittuneille yhtiöille – ja luonnollisesti yhtiöiden IR-webbisivuista vastaaville!

Asiasisällöltään ja tunnelmaltaan erittäin onnistuneen Pörssisäätiön järjestämän tilaisuuden satoa oli, paitsi kilpailu ja siinä palkitut yhtiöt, myös ansiokkaat puheenvuorot siitä, minkälaiset tiedot puhuttelevat sijoittajia ja analyytikoita yhtiöiden webbisivuilla. Näitä tietoja eivät ole regulaation mukaiset vaatimukset täyttävät yksityiskohdat liittyen esimerkiksi corporate governance -asioihin, vaan pikemminkin syvälliset analyysit yhtiön toimialasta, yhtiön menestystekijöistä, vahvuuksista, kilpailutilanteesta tai herkkyyksistä yhtiölle merkittävien ulkoisten seikkojen muutosten, kuten valuuttakurssien tai korkotason suhteen. Yhtä mielenkiintoisia olivat yhtiöiden kertomukset siitä, miten IR-webbiviestintä on organisoitu juuri heidän yhtiöissään.

Jo nyt alkaa olla selvää, että webbisivut eivät ole vain yksi viestintäkanava muiden joukossa, vaan ensisijainen kanava. Digitaalinen viestintä parhaimmillaan on nopeaa, avointa, tasapuolista sekä sijoittajien ja IR:n arvokasta aikaa säästävää. Toiseksi, yhä selvempää on myös, että webbisivujen asiasisällöt muuttuvat kullekin kohderyhmälle vielä entistäkin räätälöidymmiksi. Kun vielä kymmenen vuotta sitten yhtiöillä oli tyypillisesti yhdet webbisivut sisältäen tietoa yhtiöstä kaikille ulkoisille sidosryhmille, nyt on vielä entistäkin suurempi tarve kullekin kohderyhmälle erikseen räätälöidylle, syvälliselle tiedolle, joka puhuttelee juuri kyseistä kohderyhmää. Kolmanneksi, uskon, että kanavavalinnat tulevat jatkossa eriytymään aiempaa selkeämmin kohderyhmän mukaan.

Painopiste on siirtymässä yhtiöiden sijoittajaviestinnässä aiempaa enemmän – luonnollisesti regulaation mukaisen viestinnän lisäksi – kohti “vapaaehtoista” liiketoiminnasta kertomista webbisivuilla sekä sosiaalisessa mediassa. Tietoa yhtiön liiketoiminnasta ja vastauksia sijoittajien kysymyksiin tarvitaan nopeammin kuin aiemmin, syvällisemmin kuin aiemmin ja avoimesti – ja enemmän kuin aiemmin. Onnistunut viestintä verkossa tai sosiaalisessa mediassa mahdollistaa myös entistä laajemman sijoittajakunnan tavoittamisen – ajasta ja paikasta riippumatta.

Vaikka webbiviestinnän kehittämistä onkin priorisoitu monen IR-tiimin agendalla, ei henkilökohtaisten sijoittajatapaamisten merkitystä voi IR-työssä aliarvioida – päinvastoin. Kumpikin kanava tukee toisiaan saumattomasti.

Mielenkiintoinen yksityiskohta oli myös Kauppalehden kilpailua seuranneena päivänä julkaisema artikkeli siitä, että Parhaat Sijoittajasivut -kilpailussa menestyneiden yhtiöiden pörssikurssi olisi noussut kilpailua seuraavana päivänä. Mikä osa tästä noususta varsinaisesti olisi mahdollisesti kilpailussa menestymisen seurausta ja mikä markkinoiden tai yhtiön normaalin kaupankäynnin kehitystä, on luonnollisesti mahdotonta arvioida.

Blue Berry Communications & IR Oy auttaa mielellään myös yhtiösi IR-webbiuudistuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Jokainen webbisivu-uudistus on omanlainen projektinsa: vältä projektin tyypilliset sudenkuopat, säästä budjetissa ja pysy aikataulussa.

Blue Berry Communications & IR Oy on listattujen yhtiöiden viestintään keskittyvä yritys. Autamme asiakkaitamme viestimään sijoittajille erityisesti yhtiön ruuhkahuipuissa. Suosituin palvelumme on “IR as a Service” kuukausisopimuksella. Lisäksi autamme erilaisissa projekteissa, räätälöidysti. Aalto Start-up Centerin kiihdyttämöyrityksenä kehitämme myös täysin uudenlaisia palveluita sijoittajaviestintään.

Kysy lisää: Mervi / 040 535 8989

 

Kevään yhtiökokouksista poimittua – millä mielin yksityissijoittaja lähtee kokouksesta?

Kevään yhtiökokoussesonki on parhaimmillaan. Onko yhtiökokous muuttunut vain “kumileimasimeksi”, joka nuijii pöytään hallituksen ja yhtiön orkestroimat esityslistan kohdat? Onko sijoittajalla, erityisesti yksityissijoittajalla, mahdollisuus kertoa oma näkemyksensä ja mielipiteensä – aidosti? Millaisin eväin ja millä mielin yksityissijoittaja lähtee kokouksesta?

1. Valta suurimmilla osakkeenomistajilla

Yhtiökokous ei ole “yksi ääni yhdellä” -demokratiaa: suurimmilla osakkeenomistajilla on omistusosuuttaan vastaava valta. Suomessa tämä valta on toki suurimpien työeläkeyhtiöiden ja muun muassa valtion sijoitusten myötä jokseenkin polarisoitunut useissa yhtiöissä. Sijoittajan valta käyttää äänioikeuttaan korostuu, jos omistus muuttuu kasvolliseksi ja haluksi vaikuttaa yrityksen toimintaan esimerkiksi hallitusjäsenyyksien kautta. Vastaavasti piensijoittajan vaikutusvalta on ääniosuutensa mukaista – silti puheenvuorojen jakaminen ja keskustelun salliminen riittävän pitkään on kuitenkin äärimmäisen tärkeää. Onhan yhtiökokous usein ainoa kerta vuodessa, kun pienosakkaat voivat esittää mielipiteensä ja kysymyksensä yhtiölle. Jo yhtiölaissakin mainitaan osakkeenomistajan kyselyoikeus yhtiökokouksessa: tätä ei voine edes puheenjohtajan ohjeilla rajoittaa.

2. Brändi ja yrityskuvan luominen yhtiökokouksessa

Kuinka paljon markkinointimateriaalia tulee olla esillä tilaisuudessa? Riittääkö yhtiön esittelyvideo? Kuinka paljon satsaamme brändin näkymiseen ja sen kokemiseen kokouspaikalla? Yhtiön uudistettu brändi, milloin se on uudistettu ja prosessin kehitysvaiheet tuskin paljon yksityissijoittajia kiinnostavat. Sen sijaan tärkeää on toki mahdollisuus tutustua yhtiön tuotteisiin (mikäli se on mahdollista) ja kokemus, jonka yksityissijoittaja tapahtumasta saa. Yksityissijoittajan saaman kokemuksen luomisessa brändin elementeillä on toki tärkeä rooli. Kuluttajatuotteita tarjoavilla yhtiöillä on selkeästi parempi mahdollisuus kertoa tuotteistaan yksityissijoittajille, jotka ovat samalla myös potentiaalisia asiakkaita, konkreettisestikin yhtiökokouksen esimerkiksi aulatiloissa ennen kokousta. Sen sijaan teollisuus- ja b-to-b -yhtiöillä tuotteiden esittely jää usein luonnollisesti vähemmälle.

3. Hyvän kokousilmapiiri

Hyvä ja kaikkia osallistujia huomioiva ilmapiiri kokouspaikalla on luonnollisesti tavoiteltavaa. Mitä yhtiö voi sen eteen tehdä? Käytännön järjestelyiden soljuva toteutus, toimivuus ja kokouksen puitteet ratkaisevat paljon. Hallituksen puheenjohtajan ja toimitusjohtajan katsaus ja johdon kärsivälliset vastaukset esitettyihin kysymyksiin luovat hyvää kokousilmapiiriä. Kaikki tekijät muodostavat yhden kokonaisuuden kokousvirkailijoiden ystävällisistä katseista ja tervetulotoivotuksista yhtiön johdon hyvään ja osakkeenomistajia arvostavaan keskustelutapaan. Yhtiökokous on useilla yhtiöillä lähes ainoa suora kontaktipinta yksityissijoittajiin. Hymy ja ystävällinen tervetulotoivotus eivät maksa mitään. Hyvä yhtiökokous muistetaan.

4. Nimitysvaliokunnan rooli

Monessa yhtiökokouksessa on tänä keväänä keskusteltu osakkeenomistajien nimitysvaliokunnan roolista ehdolla olevien hallituksen jäsenten nimeämisessä. Yhtiöissä, joissa esimerkiksi valtiolla on suuri omistusosuus, nimitysvaliokuntaan kuuluu usein valtion edustaja, joka onkin usein käyttänyt nimityksiin liittyvän näkyvän puheenvuoron yhtiökokouksissa. Osakkeenomistajien nimitysvaliokunta on kuitenkin merkittävää valtaa käyttävä elin. Joissakin tapauksissa saattaa hallintarekisterin takana ollakin sijoittaja, jolla on suurempi omistusosuus kuin nimitysvaliokunnan jäsenillä. Vaikka kuinka hyvin asiat olisivat olleet valmisteltu etukäteen: yhtiökokouksella on päätäntävalta.

5. Keskustelutilaisuus vai ei?

Aika ajoin herää kysymys, ovatko ns. ruotsalaistyyppiset, ennen yhtiökokousta järjestettävät keskustelutilaisuudet tulossa jollakin aikavälillä myös Suomeen? Ruotsissahan jotkut yhtiöt järjestävät tyypillisesti ennen yhtiökokouksen alkua suurimmille sijoittajille järjestetyn lyhyen keskustelutilaisuuden – luonnollisesti yhtiöstä riippuen – jossa keskustellaan yhdessä tärkeimmistä yhtiökokouksen asialistan kohdista, esimerkiksi hallituksen jäsenten nimityksistä. Konsensuksen saavuttamisen jälkeen itse yhtiökokouksessa ei pitäisi enää tulla yllätyksiä.

Hyvää yhtiökokousta!

Blue Berry Communications & IR auttaa myös yhtiökokousprosessin valmistelussa ja käytännön järjestelyissä. Erityisen tärkeää lisäapu on usein pienille pörssiyhtiöille, joissa resurssit yhtiökokouksen kiirehuippuhin ovat rajalliset. Enemmän tunteja omaan arkipäivääsi. Kysy lisää: www.blueberrycom.com