08 kesä

ESG & IR – a good match?

Vastuullisuus on yhä enemmän arkipäivää sijoittajaviestinnän käytännön työssä – sijoittajien eikä vähiten lainsäätäjän vaatimuksesta. Toistaiseksi vastuullisuutta ei välttämättä ole ainakaan suuremmassa määrin käyty sijoittajatapaamisissa läpi, mutta tilanne on muuttumassa.

Monien alojen pörssiyhtiöillä vastuullisuus on toki ollut arkipäivää jo aiemminkin, mutta uskallan väittää, että suurella osasta yhtiöitä vastuullisuudesta on vain pari kalvoa sijoittajakalvosetissä, jotta niistä voidaan keskustella – tarvittaessa.

Myös Nasdaq Helsinki julkisti hiljattain oman ESG-oppaansa, joka kuitenkaan ei velvoita yhtiöitä.

Enää ei riitä, että näyttää vastuulliselta

Ennen vastuullisuus käsitti tiettyjen, esimerkiksi GRI-kriteereiden noudattamista, kiiltäväpintaisen vastuullisuusraportin laatimista tai vastuullisuuspäällikön nimittämistä. Enää tämä ei riitä. Ei riitä, että näyttää vastuulliselta, vaan on myös oltava oikeasti vastuullinen.

Paitsi, että tietoa on annettava läpinäkyvästi toiminnasta, on toimittava vastuullisesti. Indikaattorit, joita kukin yhtiö seuraa, ovat luonnollisesti toimialakohtaiset. Siinä missä energiayhtiöiden seuraavat hiilidioksidipäästöjä, it-alan yhtiön on haastavampi määritellä itselleen olennaisia vastuullisuusindikaattoreita. Sijoittajat katsovat nyt kiiltokuvien ja pinnan taakse. Korulauseiden on oltava totuudenmukaisia. Sanakäänteet tai se, että noudattaa joitakin tunnettujakin kriteereitä, eivät enää ole niinkään olennaista.

Sijoittajat kuitenkin kertovat, että lopulta absoluuttinen, euromääräinen tuotto ratkaisee. Miksi sitten kiinnostua vastuullisuudesta?

On tutkimustuloksia (mm. LaPointe 2014), joiden mukaan vastuullisuudesta kertovilla yhtiöillä on parempi tuotto sijoittajille (shareholder return). Tämä johtuu tutkijoiden mukaan siitä, että jos vastuullisuusasiat ovat yhtiössä huomioitu niiden ansaitsemalla painoarvolla, suurella todennäköisyydellä myös muut tärkeät asiat ovat yhtiössä kunnossa. Vastuullisuus ikään kuin pienentää sijoittajan riskikerrointa. Tämä on yksi syy, miksi sijoittajat ovat vastuullisuudesta kiinnostuneita. Se on indikaattori paremmista tuotoista, vaikkakaan suoraa yhteyttä ei ole.

Ei-taloudellisen tiedon raportointi lähestyy hyvää vauhtia

Vaikka korostankin aitoa liiketoiminnan vastuullisuutta, myös raportointi on suuri osa kokonaisuutta. Suurten yhtiöiden tulee jo ensi vuodesta lähtien raportoida yhtiön kannalta olennaisesta ei-taloudellisesta tiedosta joko toimintakertomuksessa, erillisessä raportissa tai yritysvastuuraportissa – jo tilikaudelta 2017 ja viimeistään 30.6.2018. Suureksi yhtiöksi määritellään, jos liikevaihto ylittää 40 milj. euroa, tase 20 milj. euroa ja yhtiössä on yli 500 työntekijää (NFI) , joten säännös koskee merkittävää osaa suomalaisista listayhtiöistä.

Lisätietoja ei-taloudellisen tiedon raportoinnin säätelystä on oletettavasti saatavilla kesän aikana.

Kirjoittaja on pörssiyhtiöiden sijoittajaviestinnän konsultti ja start-up -yrittäjä.

Mervi Pohjoisaho
+358 40 535 8989

09 maalis

Digiajan IR – mitä se tarkoittaa käytännössä?

Vuosikertomusten kulta-aika on käsillä: moni pörssiyhtiö julkistaa tuoreita, usein jopa satasivuisia teoksia viime vuodesta. Digiaikakaudella hyvä kysymys on, mikä on vuosikertomuksen rooli nykyisen nopean webbi- ja someviestinnän maailmassa?

– Tavoittaako vuosikertomus sijoittajat kohderyhmänä?
– Kuka ehtii lukea vuosikertomusta kannesta kanteen?

Elämme “selailuaikakautta”

Ei ole enää uutinen, että tiedon kuluttajan lukukäyttäytyminen on muuttunut. Kun vielä muutama vuosi sitten sijoittajalla riitti aikaa katsoa tunnin webcasteja ja perehtyä vuosikertomukseen jollei päivä- niin ainakin tuntikaupalla. Toisin on nyt. Koska työelämän ajankäyttö on tiivistynyt ja tiedon käyttö on muuttunut, ydinviestit pitää saada salamannopeasti, selaillen. Nyt kilpaillaan lukijan huomiosta koko ajan jatkuvassa tietovirrassa.

Tämä asettaa omat haasteensa myös IR:lle. Enää ei riitä, että viestintäosasto “tuuttaa” tietoa markkinoille eri kanavissa, laittaa pdf:t verkkoon ja pörssitiedotteen liitteeksi ja ohjaa osakkeenomistajat vuosikertomuksen pariin omalle webbisaitille. Nyt tieto pitää pureskella lukijalle helposti omaksuttavaan muotoon. Sijoittajan pitää saada tärkein tieto nopeasti, visuaalisesti ja kiteytettynä. Sieltä ja silloin kun se sijoittajalle on helpointa. Ajasta ja paikasta riippumatta.

Videot tulevat vauhdikkaasti myös IR:ään

Video, niin viihteelliseltä kuin kuulostaakin, sopii mainiosti vuosikertomukseen ja myös muuhun sijoittajaviestintään. Videota on nopea katsoa ja siitä on helppo omaksua olennainen tieto esimerkiksi toimistolla tai liikkeessä – poissa työpisteeltä, matkoilla, ihan missä päin kaupunkia vaan. Juuri se on sitä tehokasta ajankäyttöä – puolin ja toisin! Asiaansa ei kuitenkaan välttämättä aja millainen tahansa “omalla kännykällä” kuvattu video. Peräänkuulutan varsinkin IR:ään laadukasta tuotantoa, jota on miellyttävä katsoa ja josta on hyviä esimerkkejä erityisesti meillä Suomessa. Muussa tapauksessa video voi jopa kääntyä sanomaansa vastaan.

Kun vuosikertomuksen teko pienimmilläänkin vie aikaa monilta tekijöiltään tyypillisesti kuukausia, videon tekoon käytettävä aika lasketaan tunneissa tai korkeintaan päivissä. Sama skaalautuu euromääräisiin kustannuksiin. Ja ennen kaikkea: palvelet sijoittajiasi paremmin.

Päivitä IR-strategiasi digiaikaan!

Digitaalisuus on arkipäivää myös IR:ssä, ei pelkästään markkinoinnissa ja viestinnässä. Tavoita oikeat kohderyhmät. Ole rohkea. Uudista ja kohdista.

Tulemme mielellämme kertomaan sinulle päivityksemme Digiajan IR-trendeistä.

Blue Berry Share – Nordic berry picking
Olemme IR-alan start-up, emme viestintätoimisto.

040-535 8989 tai mervi@blueberrycom.fi

Mervi Pohjoisaho
+358 40 535 8989

Laura Ala
+358 40 351 6808

14 syys

Listautuvan yhtiön tarve: hyvä sijoittajaviestinnän osaaja

Listautuvan yhtiön tarve: hyvä sijoittajaviestinnän osaaja

Usein First North -yhtiö katsoo jälkikäteen listausprosessia, ja miettii, mitä voisi tehdä toisin. Kokemuksista kannattaa ottaa oppia, mutta kaikissa asioissa ei kannata lähteä kulkemaan ennalta tallattuja polkuja. First North -listauksien määrä on kasvanut tänäkin vuonna merkittävästi, ja tänäkin vuonna kahdeksan uutta First North -yhtiötä aloitti taipaleensa Nasdaq Helsingissä. Listautumiskokemuksia jaettiin eilen 13.9. FINACin järjestämässä seminaarissa, aiheena “Strategiset yritysostot ja listautuminen”.

Listautumisen tärkein vaihe on vasta puoli vuotta listauksen jälkeen

Sijoittajaviestinnän ammattilaisena näen aina listausprosessin vain yhtenä ponnahduslautana varsinaiseen listayhtiön elämään. Tästä syystä kertaluonteiset sijoittajatarinan laatimiset ovat kyllä keskeisiä ja jopa hauskoja harjoituksia, mutta tärkeintä on, että kaiken mitä listautumisvaiheessa tehdään, tulee palvella varsinaista listayhtiön taivalta. Aivan kaiken.

Uskallan väittää, että kriittinen vaihe onnistuneessa listautumisessa on vasta puoli vuotta listautumisen jälkeen, jolloin omistajarakenne on muotoutunut, sijoittajaviestinnän käytännöt ovat rakentuneet ja ennen kaikkea onnistuneen sijoittajaviestinnän tuloksia on jo nähtävissä: miten uskottava ja luotettava yhtiö on sijoituskohteena. Mikä on osakkeen volatiliteetti? Miten on lunastettu listautumispöhinässä annetut lupaukset? Kantaako viesti? Miten viestintä tukee liiketoimintaa?

Tehdäänkö “Kotipizzat”?

Moni yhtiö kertoo, että listautuminen tukee vahvasti yhtiön liiketoimintaa: listayhtiö on uskottavampi kumppani, luvut paljastavat tuloskehityksen ja yhtiö saa enemmän näkyvyyttä. Näkyvyyttä on kyllä helppo luoda, mutta kaikista keskeisintä on, että viesti on valjastettu aina ja kaikkialla tukemaan yhtiön liiketoimintaa. Listayhtiön viestintä voi olla myös uudenlaista, aiempia rakenteita kyseenalaistavaa ja hauskaa. Esimerkkinä on tästä Kotipizzan onnistunut, liiketoimintaa vankasti tukeva viestintä listayhtiönä. Myös sijoittajaviestintää voi toteuttaa yllätyksellisesti, visuaalisesti ja uusia kanavia hyödyntäen.

Allokoi kustannukset oikein

Listautumisen kustannukset vaihtelevat sadoista tuhansista jopa yli miljoonaan euroon. Joka tapauksessa puhutaan merkittävistä kustannuksista, ja ikävä tosiasia on, että yhtiöllä on listautumisvaiheessa hyvä mahdollisuus tuhlata euronsa myös ihan vääriin kohteisiin. Lakitoimistot ovat tottakai tärkeitä, mutta kaikkea ei heilläkään kannata teettää. Investointipankin ja pääjärjestäjän tärkein tehtävä hinnoittelun lisäksi on huolehtia oikeanlaisen omistajarakenteen syntymisestä.

Kun puhutaan listautumisviestinnän kustannuksista, sijoittajaviestinnän kustannukset tulevat usein aina mieleen vasta viimeisenä, kaikkien muiden jälkeen. Listayhtiöiden viestinnän ammattilaisena ihmettelen usein, miksi näin voi olla? Kysehän on kaikista keskeisimmästä listayhtiön prosessista, jonka kaikki listayhtiöissä jo toimivat tietävät kyllä hyvin.

Lopuksi heitän ilmaan kysymyksen:

 * Kuinka monella vakiintuneella pörssiyhtiöllä on asiantunteva sijoittajaviestinnän ammattilainen remmissä tai kokonainen IR-tiimi?
 * Kuinka monella vakiintuneella listayhtiöllä sijoittajaviestinnän tehtäviä hoitaa investointipankki tai lakitoimisto?

Kirjoittaja:
Mervi Pohjoisaho
Blue Berry Communications & IR Oy
info@blueberrycom.com / 040-535 8989
www.blueberrycom.com

23 helmi

Yhtiökokous, tuo vuoden tärkein tapahtuma yksityissijoittajalle

Yhtiökokoussesonki lähestyy hyvää vauhtia! Onko kaikki tarvittava tieto julkistettu ajallaan ja “pykälien” mukaisesti? Onko yhtiökokouksen sisältö suunniteltu sekä sijoittajaa että yhtiötä palvelevaksi? Alla muutama check list -kohta tarkistettavaksi.

1. Yhtiökokouksen viestintä kunnossa?
Yhtiön webbisivu on luonnollisesti tärkein kanava yhtiökokousviestintään. Paitsi lakisääteisesti, webbisivut ovat myös sijoittajaviestinnän tärkein kanava. Helppo ilmoittautumiskäytäntö, selkeät materiaalit ja -sisällöt ovat myös osa onnistunutta sijoittajaviestintää – eivätkä vähiten yksityissijoittajan näkökulmasta. Osakeyhtiölaki ja sen aikarajat toki antavat viestintään hyvät raamit ja sisältövaatimukset, joista ei voi poiketa.

2. Vuosikertomuksen julkistus
Onko vuosikertomus jo valmis? Tarvitaanko vielä viimeistelyjä? Monet yhtiöt suosivat sähköistä vuosikertomusta tai pdf:ää, eikä vähiten kustannussyistä, mutta onko huomioitu, että vuosikertomusta kaivataan kokoukseen usein myös printtinä. Joissakin yhtiökokouksissa on ollut jopa vain tulostetut sivut vuosikertomuksen yhtiökokousmateriaaliin kuuluvasta osasta, toiset ovat laatineet painotuotteen tai modernin digitulosteen. Vain sähköiseen vuosikertomukseen viittaaminen yhtiökokouksessa saattaa aiheuttaa piensijoittajien keskuudessa keskustelua.

3. Markkinointi yhtiökokouksessa
Yhtiökokouksen osallistujat ovat usein myös yhtiön asiakkaita. On yleistä, että suomalaiset yksityissijoittajat suosivat “oman” yhtiön tuotteita, erityisesti jos kyseessä on kuluttajaliiketoiminta, esimerkiksi vähittäiskauppa, elintarvikealan yhtiö tai muu kuluttajatuote. Erilaiset tuoteständit, markkinointimateriaalit tai infopisteet ovat nykyisin suosittuja myös yhtiökokouksissa. On luonnollisesti hyvä, jos tietoa voi saada samalla myös yhtiön tuotteista, joskaan se ei ole yhtiökokouksen keskeisin tavoite.

4. Puheet kuntoon
Toimitusjohtajan katsaus on usein yhtiökokouksen odotetuin osa. Ei, tarkoitukseen ei sovellu tulosinfon kalvosetti sellaisenaan, vaan tavoitteena on myös antaa yksityissijoittajan näkökulmaa palvelevaa tietoa yhtiöstä. Moni sijoittaja on liikkeellä pitkäaikaisella sijoitushorisontilla – monet ovatkin olleet jopa vuosikymmeniä osakkeenomistajina. Mieluummin helposti pureksittua tietoa, visuaalisesti informatiivisesti, selkeästi kerrottuna – jopa vähemmän asiaa ja faktoja, kuin ylitsepursuava “tykitys” infograafisine kalvosetteineen.

5. IR saatavilla yhtiökokouksessa
Yksityissijoittajalle yhtiökokous on usein myös ainut tilaisuus paitsi kuunnella yhtiön johtoa, myös tavata sijoittajasuhdetiimiä. Suuremmissa yhtiökokouksissa onkin näkynyt aulatiloissa IR-tiimin oma ständi, jossa IR-tiimiläisiä on yhtiökokoukseen osallistujien helposti tavoitettavissa vastaamaan yksityissijoittajan kysymyksiin ja muihin tiedusteluihin. Sopisiko tämä idea myös teidän yhtiökokoukseenne?

Onko resurssit kunnossa? Tarvitsetko vuosikertomuksen loppuvaiheeseen apuvoimia? Blue Berry auttaa, nopeasti ja ammattitaidolla, ilman turhia askelmerkkejä. Soita 040-535 8989 / Mervi

Blue Berry Communications & IR Oy tarjoaa sijoittajaviestinnän palveluita pääasiassa pörssilistatuille yhtiöille. Autamme asiakkaitamme viestimään tehokkaasti, regulaation mukaisesti sekä alan parhaita käytäntöjä noudattaen. Katso lisää palveluista: www.blueberrycom.fi

27 tammi

Miksi listautuvan yhtiön kannattaa ottaa tiimiin sijoittajaviestinnän ammattilainen?

Joskus kuulen First North -pörssilistausta suunnittelevan yhtiön miettivän, tarvitaanko projektiin oikeastaan erikseen sijoittajaviestinnän ammattilaista: tiimissähän on jo yhtiön omien vastuuhenkilöiden lisäksi lakitoimisto, hyväksytty neuvonantaja ja usein vielä erikseen järjestäjäpankki?

Tutustu seuraaviin kohtiin ja ota huomioon päätöksenteossasi:)

1. Yhtiön status muuttuu yksityisestä julkiseksi. Tämä muuttaa yhtiön viestintäkulttuuria perusteellisesti. Jo hankkeen perustamisesta lähtien yhtiön tulee käytännössä monin tavoin toimia kuten listayhtiö. Tämä edellyttää mm. omien viestintäprosessien ja sisäpiirikäytäntöjen vakiinnuttamista yhtiön sisällä.

2. Regulaatio. Tästä kohdasta ei voine olla eri mieltä. Listayhtiön elämää rytmittävät jatkossa pörssiyhtiön tiedonantovelvollisuus sekä siihen liittyvä laaja regulaatio.

3. Työkuorma. Viestintään liittyvä työmäärä kasvaa sangen merkittävästi mm. edellä mainituista syistä. Ellei viestintää ole resurssoitu, työkuorma päätyy tavallisesti toimitus- ja talousjohtajan sekä usein myös markkinoinnin työpöydälle. Ammattilainen osaa myös kohdistaa huomion oikeisiin “kipupisteisiin” ja siten osaltaan keventää yhtiön johdon työkuormaa.

4. Tunnettuuden lisääminen. Listautumisen yhteydessä yhtiö saa usein merkittävästi näkyvyyttä. Taidokkaasti hoidettu viestintä median sekä myös sosiaalisen median välityksellä, luonnollisesti yhtiön vakiintuneiden käytäntöjen mukaisesti, voi monin tavoin osaltaan edesauttaa kiinnostuksen luomista yhtiöön. Sanomattakin on selvää, että listautumisessa syntyvä osakkeenomistajakunnan rakenne antaa omalla tavallaan pohjan yhtiön kaupankäyntiaktiivisuudelle myös listautumisen jälkeen.

5. Listaus ei ole päätepiste, vaan siitä listatun yhtiön taival vasta alkaa. Listauksen yhteydessä julkistetut tiedot luovat lähtökohdan yhtiön tulevalla tiedottamiselle. On tärkeää, että listauksessa julkistettujen tietojen linjaa noudatetaan myös tulevaisuudessa johdonmukaisesti yhtiön viestintäkäytännöissä.

Kiinnostuitko? Blue Berry tarjoaa riippumatonta listautumisiin liittyvää sijoittajaviestinnän palvelua. Kysy lisää: mervi@blueberrycom.com tai info@blueberrycom.com / 040-535 8989 ja katso lisää webbisivuiltamme www.blueberrycom.fi

Kiitos ajastasi!

12 marras

Greetings from SLUSH!

SLUSH 2015 is over now. Lots of good meetings, friends, business acquintances, former colleagues, great presentations, panel discussions, ideas and companies. Companies, not start-ups? Yes, companies. This year, the number of large companies attending the event had visibly boomed. Did SLUSH just evolve from a start-up event to a massive marketing conference for large companies? This year, there were 1 700 start-ups in the event compared to a total of 15 000 other participants.

All in all, there were very good presentations also this year – often held by internationally leading experts in their field. Here’s a brief summary of some of the most exciting ones.

FINTECH (financial technology) popping up

The presentation series on FINTECH (financial technology) was an eye-opener for many. The previously very traditionally operating financial sector today faces competition from multiple fronts, especially from small, disruptive fintech companies, which are renewing the old types of business models, and thus providing customers more efficient and also more inexpensive services. It was said that even 50% of current retail banking business profits are expected to be disrupted in the near future. No wonder that multiple FINTECH start-ups are currently popping up – in all over the world.

“We are all born babies, not leaders”

Extremely exciting presentation was about leadership by Mårten Mickos, one of the most well-known Finns of Silicon Valley with a long career in both start-ups and corporations. His recently established leadership academy “School of Herring” focuses on leadership. Mickos said that a leader should always talk about “we’s” not “I’s”, as only together the employees form the power that leads the organization in the desired direction, like a school of fish. He added that one of most important tasks for a leader is not to speak, but to LISTEN. By listening you hear the things you need to hear in the organization. The third important thing is to ASK questions. Ask your employees what needs to be done in certain situation. Encourage ideas – the organization will know what needs to be done.

Timing is the most important thing in success

Caterina Fake, a co-founder of Flickr, talked about her entrepreneurial career that started already years ago. She spoke about the ups and downs of her entrepreneurial life, also the difficulties that she had faced during the years – despite the global success following Flickr, it has not always been easy for her, either. Successful entrepreneurship in the Silicon Valley requires time, sweat, work, determination, right timing – and most importantly, passion. “Your company needs to be the first you think about when you wake up and the last thing you think about when getting to sleep”, she said. In America, working hours are typically much longer than in Europe, and of course no one takes a whole July off as here in Finland, however, instead of the hours the most important thing is to spend time on the right things. She also revealed her investment philosophy: she seeks to invest in companies where “humanity is not lost in technicality”.

Thanks Aaltoes and all for the great event, CU next year!

10 marras

Blue Berry’s at SLUSH!

Blue Berry is attending SLUSH also this year. Meet with investors, colleagues, startups, reporters and many other amazing people at SLUSH conference – the biggest start-up event in the world!

If you’re coming, please let me know, let’s have a chat. It may be crowded, so here’s my cell phone number 040-535 8989.

Have a great conference!

http://www.slush.org/attendees/startups/

28 syys

5 + 1 vinkkiä listautumisviestintään – navigoi oikein

Siintääkö horisontissa listautuminen pörssiin? Alla listautumisprojektin viestintään 5+1 vinkkiä, jotka kannattaa huomioida jo projektia käynnistettäessä. Sanomattakin on selvää, että hyvin hoidettu viestintä on yksi osa onnistunutta listautumista – jo ihan projektin alusta lähtien.

1. Ole ajoissa liikkeellä

Isoja sudenkuoppia voi välttää lähtemällä ajoissa liikkeelle. Materiaalien valmisteluun menee kommentointikierroksineen yllättävän paljon aikaa. Kaikille osapuolille on tärkeää, että prosessi on mahdollisimman läpinäkyvä ja aikataulut selkeästi kaikkien tiedossa. Varaudu myös yllätyksiin – ja niiden selvittelyyn. Vuosi kuulostaa pitkältä ajalta, puoli vuotta on riittävä aika – ja on tapauksia, joissa listautuminen on viety hyvinkin nopealla aikataululla läpi.

Muista aikataulua suunnitellessa, että jos yhtiö kerää pääomaa First North -listautumisen yhteydessä alle 5 milj. euroa, yhtiölle riittää markkinointiesite, eikä laajaa EU-esitettä (prospektus) tarvita. Alle 5 milj. euron First North -listautumisissa prosessi on tästä syystä erilainen – ja selvästi keveämpi.

2. Suunnittele projektitiimi

Paras yhteistyö toimii saumattomasti eri osapuolten ja neuvonantajien välillä – ja vaatii kykyä puhaltaa yhteen hiileen. Joskus pieni ja pippurinen toimija voi sopia projektiin paremmin kuin suuri ja muodollinen, esimerkiksi silloin kun yhtiön organisaatio on pieni tai tarvitaan ketterää toimijaa. Valitse itsellesi sopivat yhteistyökumppanit taloudellisen, juridisen ja viestinnän osaamisen tiimoilta. Luota faktojen lisäksi intuitioosi.

Hyvän ja aidosti asiakkaan puolella olevan neuvonantajan kanssa prosessi voi olla helppo ja kaikkien osapuolten arvokasta aikaa säästävä.

3. Sijoittajatarinan luominen, ”Investment Story”

Hyvän sijoittajatarinan luominen on keskeinen osa listautumisprosessia. Hyvä sijoittajatarina on vetoava, faktapohjainen ja kuvaa yhtiötä monipuolisesti  – sijoittajan intressit huomioiden. Sijoittajatarina kuvaa yhtiön strategiset painopisteet, liiketoiminnan kulmakivet ja tavoitteet – ja vastaa lyhyesti kysymykseen ”miksi sijoittaa yhtiöön”. Tarina muokataan yhteistyössä yhtiön neuvonantajien kanssa eri sidosryhmien tarpeet huomioiden. Onnistunut sijoittajatarina on vakuuttava ja luo sijoittajien luottamusta yhtiöön – erityisesti pitkällä aikavälillä.

4. Tulevaisuudenodotukset ratkaisevat

Listautumisvaiheessa ei kannata maalaamaan sijoittajille ylisuuria odotuksia markkinoille. Vaikka yhtiö olisikin hyvissä asemissa omalla markkinallaan ja takana olisikin hyviä vuosia, sijoittajille suunnatussa viestinnässä ylisuuri optimistisuus ei kannata. Tulevaisuuteen suuntaavien odotusten määrittely ja niiden pitäminen ovat jatkossa yksi kaikkein keskeisimmistä tavoitteista listayhtiönä toimisessa. Sijoittajan luottamus yhtiöön punnitaan viime kädessä odotusten täyttämisellä.

Pörssilistautuminen ei suinkaan ole päätepiste, vaan siitä listatun yhtiön taival vasta alkaa. Sen vuoksi on tärkeää, että myös listautumisviestintää tehdään pitkäjänteisesti, listatun yhtiön näkökulma huomioiden.

5. Viestinnän merkitys keskeinen projektin onnistumisen kannalta

Viestinnän merkitystä ei luonnollisesti voi vähätellä onnistuneen lopputuloksen kannalta. Medianäkyvyys, pääviestit, visuaalinen ilme ja webbisivut ovat keskeinen osa hyvää sijoittajaviestinnän kokonaisuutta. Hyvältä sijoittajaviestinnän osaajalta saat paljon muutakin kuin viestinnän palveluita, myös mm. sisäpiiriprosessit ja tiedonantopolitiikat sekä hallinnointiin liittyvät materiaalit ja toimintatavat kuntoon.

+1. Varaudu myös listautumisen jälkeiseen elämään!

Listayhtiön velvoitteet alkavat heti listautumisen jälkeen. Ovathan viestinnän prosessit kunnossa? Roolit ja tehtävät mietitty? Blue Berry avustaa mielellään First North -listautumista suunnittelevia yhtiöitä ja jo listautuneita yhtiöitä viestintätoimistona sijoittajaviestinnän osalta.

Kiinnostuitko? Ota yhteyttä sähköpostitse mervi@blueberrycom.fi tai puhelimitse 040-535 8989. Katso lisää www.blueberrycom.fi tai jätä tapaamispyyntö sähköpostitse info@blueberrycom.com.

Projektit toteutetaan luonnollisesti 100%:n tyytyväisyystakuulla.

Mukavia syyspäiviä toivottaen,
Mervi

Mervi Pohjoisaho
Blue Berry Communications & IR Oy
puh. 040-535 8989
mervi@blueberrycom.fi
www.blueberrycom.fi

02 syys

Vaihtoehtona First Northiin listautuminen

Tänä vuonna listautuneita uusia First North -yhtiöitä on tähän mennessä jo yhdeksän, mikä on sama määrä kuin viime vuonna yhteensä. First North -kauppapaikan suosio onkin kasvanut selvästi. Uudet First North -yhtiöt esittäytyivät eilen illalla järjestetyssä Pörssin Avoimet Ovet 1.9. -tapahtumassa.

Mielikuva pörssilistautumisesta ja listayhtiönä toimisesta on usein byrokraattinen. Listautumisprosessi koetaan hankalana ja erityisesti kalliina, puhumattakaan lainsäädännöllisistä velvoitteista, jotka kaatuvat yhtiön päälle viimeistään varsinaisen listautumisen hetkellä.

Päinvastoin. Pitää vaan tietää mitä tekee.

Pörssilistautuminen toki tuo mukanaan velvoitteita, mutta myös selkeitä hyötyjä. Listautumisen yhteydessä yhtiö kerää usein kaivattua pääomaa toimintansa kehittämiseen. Pääoman avulla yhtiön “kasvumoottori” saa lisää polttoainetta, ja kasvun edellytykset paranevat. Listattu yhtiö on usein kansainvälisten asiakkaiden kannalta luotettava ja uskottava taho yhteistyökumppanina. Puhumattakaan listautumisen tuomasta näkyvyydestä.

Listautumista helpottaa merkittävästi First North -yhtiöiden suppeampi tiedonantovelvollisuus. First North -yhtiöllehän mm. riittää FAS-muotoinen tilinpäätös ja neljännesvuosittaisten osavuosikatsausten sijaan yhtiön tulee laatia tilinpäätöstiedotteen lisäksi vain puolivuotiskatsaus.

Myös listautumisprosessi on kevyempi, mikäli yhtiön keräämä pääoma on alle 5 milj. euroa. Prosessi on siten merkittävästi kevyempi kuin päälistalle listautuminen. Esimerkiksi Ruotsissa First North -listautuminen on ollut todella suosittua: Tukholman First North -listalla on nyt jo yli 240 yhtiötä; listautumisia on joskus ollut jopa kaksi päivässä.

Listautumisprosessi voidaan tehdä myös miellyttävästi ja kaikkien osapuolten arvokasta aikaa säästävästi. Viestinnän, juridiikan ja yritysjärjestelyyn liittyvien asioiden tulee toimia sopusoinnussa keskenään, jotta saavutetaan yhtiön kannalta onnistunut lopputulos.

Viestinnän osalta parhaiten tämä onnistuu hyvän viestinnän yhteistyökumppanin kanssa, joka on aidosti yhtiön puolella.

Katso lisää: www.blueberrycom.fi