18 marras

Impossible is nothing.

Impossible is nothing.

So said Mr. Vesterbacka on the Slush stage.

In case you missed it, today started Slush, a two-day one-of-a-kind event for start-ups, investors and companies. This year, large corporations were also visibly involved at the event. In fact, co-operation between agile start-ups and large corporations can be mutually rewarding, enhancing the business opportunities for both parties.

Anyway, here are the some of the best bits for the first day.

Building a winning team

Sounds like a cliché, but it isn’t. Jorma Ollila, the former CEO of Nokia in its glory days, gave very good pieces of advice for entrepreneurs. And these ones also are useful for other businesses as well. In order to succeed, you need a good team, consisting preferably of 4-5 team members, which all have different cognitive capabilities, in order to enhance diversity. Further, the most important things for a team are to share a common goal, to have passion to win and be the best, and to work really hard to achieve the common objectives. A growth company cannot lose its spark and passion to grow, or otherwise it will not be a growth company in the future.

For us all, Mr. Ollila gave a tip to take care of one’s physical condition. Not to forget our morning jogging or tennis, whatever it may be. In fact, one’s good health is not to be taken as granted. Obviously, important is also reading business literature, but not too much, as things easily turn too academic, said Mr. Ollila. For Board of Directors Mr. Ollila advised, in addition to having industry or technological knowledge, to build good, constructive cooperation and relationships. Because, when the hard days come, and they some day will, trust and good relationships are a necessity in order to make good decisions. For the Board to be on board, so to say.

Failure is your friend

When it comes to successful entrepreneurship, Ilkka Paananen of Supercell and Taizo Son of Movida Japan, talked about the importance of company culture in success. In Supercell, the employees are, in fact, like a family. Paananen also said that it is important to hire the best employees and create the kind of working environment so that they stay. Taizo Son, on the other hand, shared a story about failure and the importance of both failure and success. It is important to learn from failures, preferably fast. And afterwards, it is necessary to share the learnings with your employees. There may be hard days on one’s entrepreneurial path, however, it is your task to take advantage of also failures and learn how to make your business successful. Mr. Paananen also said that entrepreneurs should listen humbly to one’s advisors, but make your own decisions based on your own instincts. You know yourself what is best for your team and company.

Great pitching

After listening to many good pitches today, I can say that it’s been a great learning experience. While seeing many large companies also very visible on this event, which is a newish feature.

In summary, great energy, great companies, great cooperation and facilities.. and no slush on the streets of Helsinki today.

The writer is founder of Blue Berry Communications & IR Oy, a company focusing on providing communications services for stock exchange listed companies – in a new way. (Probably the only company of this business registered as a start-up on Slush.)

11 marras

Blue Berry’s on SLUSH!

Businesses have spoken about customer experience for a looong time. User experience has been on everyone’s lips for several years now. Now it is high time to think about INVESTOR EXPERIENCE. How to manage investor experience? With passion. With cost-efficiency. With results.

In today’s world, while media landscape, investor community and operating environment of companies are in constant change, there is now need for new kind of investor communications. And that is our second name. Blue Berry focuses on providing investor communications services for stock exchange listed companies – in a new way, always aiming for tangible results for the customer companies.

If someone said to me one year ago that Blue Berry is attending SLUSH, the one-of-a-kind event for start-ups, investors and companies arranged in Helsinki in November, I would not have believed it. HOWEVER, this year we will be on Slush, all over! Blue Berry is attending the event, as a start-up, together with all the hottest start-ups of Finland. Or of the northern Europe.

No, we are not about gaming business, no health care, no transportation, no other hype industry of any kind. We are about how to drive investor experience of listed companies.

Interested? Let’s discuss more. Slush takes place in Helsinki on November 18-19th. The event’s website is at www.slush.org, including profiles of attending Companies.

Meet you there!

The event will be huge, so if you’re present, please sms:
+358 40 535 8989
Mervi Pohjoisaho
Blue Berry Communications & IR Oy
www.blueberrycom.fi

————————
Blue Berry Communications & IR Oy provides investor and financial communications services for stock exchange listed companies. Through consultancy we always aim for tangible results for our customer companies. Confidentiality and independency are our core values. As an accelerator company of Aalto Start-up Center, we also develop a totally new kind of service portfolio for investor communications. Blue Berry, established in 2013, operates in Salmisaari, Helsinki. www.blueberrycom.fi

13 loka

Pääomamarkkinapäivästä tuloksia

Viisi vinkkiä onnistuneen pääomamarkkinapäivän järjestämiseen

1. Location, location, location
Jos sijoittajakunnassasi on kansainvälisiä analyytikoita, joista suurin osa pitää Lontoota pääpaikkanaan – paikan valinta voi olla melko selkeä. Pääomamarkkinapäivä Lontoossa tai jossakin muussa yhtiölle keskeisessä kaupungissa saattaa silloin hyvinkin päihittää Helsingissä järjestetyn CMD:n. Sijainnin merkitystä ei voi liikaa korostaa, jotta pääomamarkkinapäivään osallistuminen on tavoitellun kohderyhmän kannalta mahdollisimman vaivatonta ja jotta osallistujat saavat suurimman hyödyn irti päivästä. Mikäli suurin osa yhtiön sijoittajakunnasta on kotimaisia sijoittajia, on Helsinki luonnollisesti erittäin hyvä ratkaisu, erityisesti small- ja mid cap -yhtiöillä.

2. Ajankäyttö
Sekä sijoittajien ja analyytkoiden että ylimmän johdon aika on kullanarvoista. Käytä se tehokkaasti. Tiivistetysti kerrottu, ajankohtainen ja kiinnostava tieto vaikkapa liiketoiminnoista tai toimialan ja markkinoiden kehityksestä on aina arvokasta informaatiota. Sen sijaan pitkät presentaatiot, liian yleisellä tai toisaalta liian yksityiskohtaisella tasolla olevat tiedot, jotka ovat helpommin saatavilla vaikkapa yrityksen webbisaitilta, eivät välttämättä palvele kuulijoita parhaalla mahdollisella tavalla.

3. Webcast
Suuntaus on ollut pitkään siihen, että pääomamarkkinapäivillä jaettu tieto on kaikkien saatavilla. Listattua yhtiötä koskevan tiedonantovelvollisuuden mukaan näin tuleekin olla. Monissa yhtiöissä mietitään kuitenkin, onko esimerkiksi webcast liian “raskas” malli toteuttaa tässä yhteydessä? Lisäksi kysymysmerkkinä on myös se, onko kohderyhmällä aikaa seurata koko päivän esitykset nauhoitettuna tai reaaliaikaisesti – vaikkakin kätevästi omalta koneelta. Mihin ratkaisuun päädyttekin, selvää on, että vähintään presentaatiokalvojen tulee olla ajantasaisesti saatavilla yhtiön omilla webbisivuilla.

4. Tiedote
Jos pääomamarkkinapäivässä julkistetaan ennen julkistamatonta tietoa, päätös on selvä – tiedot tulee julkistaa kaikille samanaikaisesti pörssitiedotteella. Tiedotteella yhtiö saattaa saada myös toivottua näkyvyyttä päivälle, vaikka sinänsä merkitsevää uutta tietoa ei päivässä jaettaisikaan. Joka tapauksessa kannattaa miettiä tarkkaan paitsi sisältö, myös tiedotteen ajoitus.

5. Tehdasvierailu tai kierros yhtiön tiloissa
Jos pääomamarkkinapäivän sijainti mahdollistaa, on luonnollisesti aina arvokasta yhdistää esitysten yhteyteen kierros yhtiön tiloissa. Kierros tehtaalla, tuotantotiloissa tai ehkäpä vain ihan toimistollakin voi olla arvokasta toimialatietoia pääomamarkkinapäivän yhteydessä. Vierailuilla osallistujat saavat mahdollisuuden nähdä käytännössä esitystä tukevia asioita, jolloin yhtiön liiketoimintalogiikkakin saattaa avautua uudenlaisella tavalla.

Blue Berry Communications & IR Oy tarjoaa sparraus- ja järjestelyapua pääomamarkkinapäivän järjestämiseen. Erityisen kätevää palvelu on yhtiöille, joilla ei ole omaa IR-henkilöä palveluksessa tai kiirehuiput ovat vain ajoittaisia. Kirjoittaja on Blue Berryn perustaja ja toimitusjohtaja.

Yhteystiedot: www.blueberrycom.fi
040-535 8989 / mervi@blueberrycom.fi

29 syys

Lisää raportointivelvoitteita suurille yrityksille – EU:n neuvosto hyväksyi tilinpäätösdirektiivin muutoksen tänään

Monimuotoisuus, yritysvastuu, hyvä yrityskansalainen.

Jatkossa pörssiyhtiöiden tulee raportoida toiminnastaan paitsi taloudellista tietoa, myös tietoja siitä, miten nämä edistävät toiminnassaan mm. ympäristönsuojelua, työhyvinvointia ja työturvallisuutta. Lisäksi yrityksen tulee raportoida siitä, miten huomioivat toiminnassaan monimuotoisuutta ja tasa-arvoa – ja mitä tuloksia on saavutettu.

Raportointimuutos koskee yrityksiä, joiden työntekijämäärä on yli 500, liikevaihto yli 40 milj. euroa tai tase vähintään 20 milj. euroa, mikäli kaksi kolmesta edellämainitusta kriteeristä täyttyvät. Nopealla vilkaisulla suurin osa esimerkiksi NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä noteeratuista yhtiöistä ylittävät raportointivelvollisuuden rajan.

Direktiivin hyväksymisen jälkeen muutos asetetaan voimaan kansallisesti jäsenmaissa viimeistään syyskuussa 2016 siten, että raportointivelvoite tullee koskemaan vasta tilikautta 2017.

Mutta jotta silloin on olemassa tietoja, mitä raportoida, kannattaa seurantaa alkaa rakentaa yrityksen sisällä jo nyt. Viestinnän kannalta on luonnollisesti hyvä olla tietoja myös vertailuvuosilta.

On luonnollisesti hyvä myös pitää mielessä, että vastuullisuusasiat ja niiden raportointi ovat myös toimintaa ennakoivasti ohjaavia tekijöitä yrityksen sisällä.

 

Kirjoittaja on Blue Berry Communications & IR Oy:n asiakkuusjohtaja, jolle yritysvastuu- ja erityisesti ympäristöasiat tärkeitä. Tätä et ehkä tiennyt, mutta hän on aikanaan opiskellut ympäristötiedettä pääaineenaan.

17 syys

Kuka omistaa ja mitä?

Viime aikoina herännyt paljon keskustelua Valtionvarainministeriön asettaman työryhmän ehdotuksesta, joka koskee nykyisin avoimesti julkisten kotimaisten omistusten siirtämistä hallintarekisterin taakse. EU-asetuksen tulkintoihin perustuvasta ehdotuksesta on noussut vilkasta keskustelua, viimeksi maanantain 15.9. Kauppalehdessä.

Nykyinen tilanne jo 1990-luvulla käyttöönotetun arvo-osuusjärjestelmän myötä on Suomessa on avoin – ja erittäin selkeä. Harvassa muussa maassa tunnetusti on yhtä järjestelmällistä, avointa ja selkeää omistusmallia, jossa arvo-osuudet säilytetään henkilökohtaisilla arvo-osuustileillä. Suomi on saanut tästä kansainvälistäkin tunnustusta.

Säilytysketjun muuttaminen hallintarekisterin taakse aiheuttaisi useita seurannaisvaikutuksia. Käytännössä omistuksen avoimuus ikään kuin katoaa, koska ilmaiset arvo-osuustilit lopetettaisiin. Tämän sijaan omistus voisi ketjuuntua useille alisäilyttäjille, jolloin saattaa hämärtyä myös omistuksen tärkein funktio – kuka itse asiassa omistaa ja mitä? Jos arvo-osuudet kirjataan hallintarekisteriin ja omistukset ketjuuntuvat, ovatko osakkeet enää ylipäätään sijoittajan omassa omistuksessa? Missä menee rajanveto?

Valtiovarainministeriön työryhmä perustelee muutosta kilpailun avaamisella. Sen sijaan hallituksen työryhmälle antamien suuntaviivojen mukaan olisi tärkeää, että tieto suomalaissijoittajien omistuksesta suomalaisissa pörssiyhtiöissä on julkisesti saatavilla. Kumpi asia painaa päätöksenteossa enemmän?

Mielenkiintoinen muutos corporate governancen näkökulmasta on, että ehdotuksen mukaan vastuu osakeluetteloiden pitämisestä olisi jatkossa listatun yhtiön hallituksella. On selvää, että tieto osakkeenomistajista ei ole yhtiön sisällä, vaan nykyisissä arvo-osuusjärjestelmissä. Lisäksi tieto muuttuu päivittäin ja jopa sekunneissa, kun osaketta myydään ja ostetaan markkinoilla.

Nähtäväksi jää, minkä sisältöisenä ehdotus lopulta hyväksytään!

13 elo

5 vinkkiä vuosikertomuksen tekoon

kuva135 vinkkiä vuosikertomuksen tekoon

.. ja yhtä ainoaa reseptiä ei ole

Vuosikertomuksen painoarvo sijoittajaviestinnässä on viime vuosina sähköisen kommunikaation vuoksi väistämättäkin pienentynyt. Monissa firmoissa käydään alkusyksystä perinteistä keskustelua, miten vuosikertomusprojekti tänä vuonna hoidetaan ja mikä on tavoitellun kokonaisuuden kannalta paras lopputulos.

1. Sijoittajat lukijoina

Viestinnän kannalta kohderyhmän roolia ei voi liikaa korostaa. Jollakin toisella yrityksellä esimerkiksi kotimaiset yksityissijoittajat ovat keskeinen kohderyhmä, jollakin taas eivät niinkään. Voidaanko olettaa, että kohderyhmä lukee opuksen kannesta kanteen vai vain silmäillen? Institutionaaliset sijoittajat ovat tyypillisesti tottuneet verkkoviestintään, eikä kansainvälisillä sijoittajilla tyypillisesti ole tilaa säilöä satojen yhtiöiden painettuja vuosikertomuksia saati kiikutella mukanaan. Anna kohderyhmän määritellä toteutustapa. On hyvä pitää mielessä, että tutkitusti vain 4 % lukijoista lukee vuosikertomuksen kannesta kanteen (Nielsen Global Survey of Annual Report Readership 2014).

2. Sisältö ja tarinat

Käyttötarkoitus sanelee myös sisällön päälinjat. Käytetäänkö vuosikertomusta yrityksessä laajemmin esimerkiksi myyntitapaamisissa, ja riittääkö siihen tarkoitukseen vain tekstiosa tai lyhennelmä? Vai käytetäänkö vuosikertomusta lähinnä yhtiökokouksen materiaalina sekä lähinnä tilinpäätöksen julkistukseen? Tarvitaanko tilinpäätösosa erillisenä yhtiökokoukseen? Halutaanko kotimaisille yksityissijoittajille tehdä suomenkielinen tiivistelmä ja lähettää se postitse? Mikä onkaan mahdollisen yritysvastuuraportin rooli?

Yhden tekstin merkittävää roolia ei voi vuosikertomuksissa tarpeeksi korostaa: toimitusjohtajan katsausta, joka on usein yksi luetuimmista teksteistä vuosikertomuksessa. Lisäksi yhtiön liiketoiminta avautuu usein parhaiten tarinoiden, henkilökuvien tai liiketoimintacasejen kautta. Ja aiempi vanha totuus pätee usein vuosikertomuksenkin teossa: yksi kuva kertoo tuhat sanaa.

3. Tulevaisuus ja tuoreus

Mitkä ovat juuri tänä vuonna kaikista mielenkiintoisimmat aiheet, jotka vaikuttavat yrityksen markkinoihin, tuotteisiin, henkilöstöön ja myyntiin – ja sitä kautta välillisesti myös yrityksen koettuun arvostukseen pitkällä aikajänteellä. Vaikka kuulostaakin kliseiseltä, opuksesta kannattaa suunnitella mahdollisimman ajankohtainen ja tuore toteutus – historiakirjoja ei enemmistö jaksane lukea. Vaikka olisikin houkutus vain päivittää aiemman vuoden vuosikertomustekstit, aina kannattaa panostaa aikaa ja resursseja uusien tarinoiden miettimiseen. Jokin uusi, tuore aihevalinta tuo heti raikkaan otteen koko vuosikertomukseen. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty: suunnitelmallisuus usein vähentää työläitä viime hetken muutoksia. Ja näkyy myös lukijoille.

4. “ismit”, Integroitu raportointi

Säännöllisin väliajoin syntyy myös vuosikertomusten tekoon vaikuttavia “ismejä”, kuten aiemmin nähdyt sähköisen vuosikertomuksen yleistyminen tai appsit, tai näkyvä raportointi nykyisin jo pörssin säännöissäkin vaadittaviin corporate governance -asioihin. Tai yritysvastuuraportointi, joka onkin esimerkiksi valmistavan teollisuuden yhtiöille todella arvokasta raportointia. GRI. You name it.

Uutena kehityssuuntana on nyt Suomessakin jalansijaa saanut integroitu raportointi, joka pyrkii yhdistelemään sekä tilinpäätöstietoja että yrityksen muita ei-taloudellisia mittareita rinnakkain. Johtavana ajatuksena on yhdistää osakkeen tulevaisuuden arvonmuodostukseen vaikuttavat tekijät ja mittarit, sekä tarjota uudentyyppinen raportointitemplate yhtiöiden vuosikertomuksiin. Hankkeen takana on merkittävä määrä kansainvälisiä sijoittajia, ja raportointisapluunaa on työstetty pääosin listayhtiöiden organisaatioiden ulkopuolelta käsin.

Niin hyödyllistä kuin integroitu raportointi sijoittajan silmissä onkin, yhtiöiden sisällä kuitenkin laskentaosasto ja viestintä, vaikka tekevätkin tiivistä yhteistyötä, ovat organisoitu usein erillisiksi yksiköiksi, joiden yhteistyö rajoittuu usein pääosin raportointiin. Tästä johtuen muutos on organisatorisesti yrityksen sisällä merkittävä. Mieti, onko asia ajankohtainen omalla kohdallasi. Näkökulman vaihdos on usein myös vahvasti resursseja sitova, jolloin projektin riittävä resurssointi on ensiarvoisen tärkeää. Voit olla myös rohkea vastavirtaan kulkija: kaikki uudistukset eivät välttämättä ole tarkoitettu tapahtuviksi ensimmäisinä juuri teidän yhtiössänne. (www.theiirc.org )

Raportointihan on vahvasti esillä myös EU-tasolla, jossa ei-taloudellisen tiedon raportointia koskeva direktiivi etenee. Sen vaikutukset Suomen tasolla jäävät nähtäväksi myöhemmässä vaiheessa. Joka tapauksessa tällä hetkellä saatavilla olevan tiedon mukaan raportoinnin tarkennukset koskevat mm. palkitsemista, monimuotoisuutta, riskejä sekä joitakin toimintakertomuksessa käsiteltyjä asioita. (https://www.tem.fi/ajankohtaista/uutiset/direktiiviehdotus_yritysten_ei-taloudellisen_tiedon_raportoinnista_etenee.114081.news)

5. Budjetti ja resurssit

Monessa firmassa painitaan tällä hetkellä konsernin kattavien kustannussäästöjen parissa, eikä vuosikertomuskaan viestintätiimin usein yhtenä vuoden isoimmista projekteista ole aina tältä turvassa. Mieti, kuinka laajaa vuosikertomusta oikeasti tarvitset. Perinteinen painettu versio vai vain sähköinen versio, vai vain sähköinen PDF? Tsekkaa käyttäjätilastot edellisvuoden sähköisestä vuosikertomuksesta päätöksenteon tueksi. Tarvitaanko myös appsi? Kuka sitä lukee? Kuinka iso tiimi osallistuu tekemiseen, tarvitsetko lisäapuja sesonkiaikaan vai meneekö iltatöiksi? Ennen kaikkea tärkeää on miettiä, millainen prosessi on oman työtaakkasi kannalta. Joskus projektia helpottavat apuvälineet tai ohjelmistot saattavatkin käytännössä salakavalasti lisätä oman työsi määrää vuoden hektisimpänä aikana. Omaa kiiretaakkaa voi usein helpottaa pienillä asioilla. Yksi tärkeimmistä on hyvän kumppanin valinta.

Onnea matkaan!

Blue Berry auttaa mielellään myös vuosikertomusten suunnittelussa. Emme tee niitä perinteisellä mallilla, vaan aivan uudenlaisella lähestymistavalla – sydäntä lähimpänä olevana ajatuksena on olla sinulle viestintäkumppani, joka helpottaa arkipäivääsi. Hyvistä tuloksista tinkimättä.

Yhteystiedot:

info@blueberrycom.com / 040-535 8989 / Mervi

www.blueberrycom.fi

03 kesä

Sosiaalisen median rooli IR:ssä vahvistuu koko ajan

kuva13

Sosiaalisen median käyttö suomalaisyritysten sijoittajaviestinnässä on edelleen kohtalaisen pientä, joskin näkyvissä on kasvua. Sen sijaan Yhdysvalloissa sosiaalinen media on saanut jo vankan jalansijan sijoittajille suunnatussa viestinnässä, eikä vähiten siitä syystä, että SEC on hyväksynyt sosiaalisen median ns. viralliseksi kanavaksi, jolla listatut yhtiöt voivat julkistaa olennaista tietoa yhtiöstä. Kunhan vain kertovat etukäteen, mitä sosiaalisen median kanavia julkistuksissaan käyttävät. Onko some-hype tulossa myös Suomeen?

Amerikkalaisen BNY Mellonin tekemän tutkimuksen mukaan 27 % tutkimukseen osallistuneista kaikista 700 yrityksestä 63 eri maassa käyttää sosiaalista mediaa IR-tarkoituksiin vuonna 2013 (BNY Mellon, Global Trends in Investor Relations, helmikuu 2014). Saman tutkimuksen mukaan länsi-Euroopassa 45 % yrityksistä käyttää sosiaalista mediaa jollakin tavoin IR-tarkoituksiin, kasvua 32 % vuodesta 2012. Tutkimuksen yrityksistä jopa 49 prosentilla oli sisäinen sosiaalisen median käytön ohjeistus.

Yleisimmät sijoittajien käyttämät sosiaalisen median kanavat ovat luonnollisesti Twitterin lisäksi LinkedIn, SlideShare ja myös Youtube. Erityisesti sijoittajien mielipiteiden vaihtoon kannustava StockTwits-palvelu (www.stocktwits.com) on kerännyt suuren suosion. SlideSharen käyttö IR-tarkoituksiin on kasvanut merkittävästi: SlideSharea käytti IR-tarkoituksiin vuonna 2013 jo 52 % yrityksistä, kun vuonna 2012 vastaava luku oli 8 %. Vastaavasti q4websystemsin tekemän tutkimuksen mukaan vuonna 2013 Twitteriä käytti 72 %, Facebookia 45 % ja Youtubea 42 % tutkimukseen 890 globaalisti osallistuneesta yrityksestä. (Public company use of social media for investor relations, q4websystems, 2013).

Tänä keväänä lanseerattu brittiläinen Ingage-palvelu vie roadshow-aikataulusuunnittelun verkkoon (www.ingage.com). Palvelun syntyä on oletettavasti edesauttanut toukokuussa julkistetut FCA:n uudet linjaukset pankkiiriliikkeiden Corporate Access -toiminnan suhteen. (http://www.irmagazine.com/articles/corporate-access/20176/fca-delivers-final-corporate-access-guidelines/)

Informaation välittämiseen keskittyvien sosiaalisen median kanavien lisäksi on markkinoille tullut useita palveluita, jotka automatisoivat tai ajastavat yhtiöiden päivityksiä useammassa mediassa samalla päivityskerralla, sekä erilaisia analytiikka- ja seurantayrityksiä – jotta sosiaalisen median tuloksia voidaan myös jollakin tasolla seurata. Miten voidaan enää erotella, mikä on verkkoviestintää ja mikä on some-viestintää? Yhtiöiden webbisivujen ja sosiaalisen median raja onkin joiltakin osin hämärtymässä.

BNY Mellonin tutkimuksen mukaan yritysten tekemien IR-appsien määrä mobiiliin ja tableteille on myös lisääntynyt jonkin verran: kuitenkin vain noin 8 % tutkimuksen yrityksistä käyttää IR-appseja tai mobiilipalveluita toiminnassaan (BNY Mellon, Global Trends in Investor Relations, helmikuu 2014). Erityisesti Yhdysvalloissa markkinoilla on useita yrityksiä, jotka tarjoavat ns. natiiveja appseja IR-tarkoituksiin, tai muutoin helpottavat yritysten taloustiedotusta mobiilitarkoituksiin (mm. IRApps, q4websystems).

Voidaan päätellä, että sosiaalisen median käyttö myös sijoittajien keskuudessa tulee lisääntymään tulevina vuosina. Myös IR:ssä. Sosiaalisen median avulla yhtiöt voivat paitsi parantaa tiedonkulkua nykyisille sijoittajille, myös saavuttaa merkittävästi laajemman kuulijakunnan ja mahdollisuuden tavoittaa uusia, potentiaalisia sijoittajia. Nähtäväksi jää, missä määrin suomalaiset yritykset alkavat hyödyntää uusia sosiaalisen median mahdollisuuksia.

14 touko

Uudistimme palvelupakettimme

Synttäreiden johdosta uudistimme palvelupakettimme vastaamaan asiakkaiden antamaa palautetta.

We Care -paketin avulla palveluiden käyttö on entistäkin helpompaa – kysy lisää info@blueberrycom.com, 040-535 8989/Mervi

07 touko

Blue Berryn ensimmäinen vuosi takana!

Blue Berry on toiminut nyt yhden vuoden ajan – kasvun vuosi takana. Suurkiitos kuuluu asiakkaillemme, yhteistyökumppaneille ja kaikille niille, jotka uskovat uuteen liikeideaan.

Toimintamallimme on todettu tervetulleeksi aikana, jolloin yritykset hakevat joustavia viestintäratkaisuja, rahoitusmarkkinat ovat murroksessa ja perinteinen mediakenttä on myllerryksessä – eikä vähiten uusien sosiaalisen median kanavien myötä.

Asiakkaidemme meille antama palaute on kullanarvoista. Sen avulla voimme kehittää palveluita vastaamaan paremmin asiakkaidemme tarpeisiin. Kiitos siitä.

Toivotamme hyviä tuulia Blue Berrylle uutta kautta kohden!

26 maalis

Yhtiökokoussesonki käynnissä

Pörssiyhtiöiden yhtiökokousten kiivain sesonkiaika on parhaillaan käynnissä. Yhtiökokoushan on erityisesti yksityissijoittajille käytännössä ainoa hetki esittää kysymyksiä yrityksen johdolle. Hyvää keskusteluyhteyttä ja hyvässä hengessä käytyä keskustelua pienosakkaiden kanssa kannattaa erityisesti vaalia.

Käydessäni yhtiökokouksissa eniten yksityissijoittajia näyttävät askarruttavan hallituksen kokoonpano ja palkkiot, tietysti yhtiön strategisten valintojen lisäksi. Myös osinko ja osakekurssin kehitys ovat aina kiinnostavia puheenaiheita.

Eräässä suuren pörssiyhtiön yhtiökokouksessa yksi pienosakas esitti kysymyksen osakkeenomistajien nimitysvaliokunnan roolista ja siitä, ketä tämä oikeastaan edustaa. Erillisellä osakkeenomistajien nimitysvaliokunnalla on suhteellisen suuri valta ehdottaa hallituksen jäseniä ja heidän palkkioitaan. Jos nimitysvaliokunta edustaa esimerkiksi 25 % tai enemmän yhtiön kaikista äänistä, on valiokunnan muodostaminen luonnollista. Sen sijaan mikä on mandaatti, jos nimitysvaliokunnan edustama omistusosuus äänistä onkin vain 5%? Voiko nimitysvaliokunta tällaisessa tilanteessa toimia uskottavasti kaikkien osakkeenomistajien edun mukaisesti? Toimiiko nimitysvaliokunta tällöin osakeyhtiölain hengen mukaisesti? Uskon, että asiasta herää keskustelua myös muissa kevään yhtiökokouksissa.

Hyvin hoidetut yhtiökokousjärjestelyt ovat edellytys kokouksen sujumiselle hyvässä hengessä ja miellyttävässä ilmapiirissä.
Blue Berry tarjoaa mm. myös yhtiökokousten etukäteisvalmisteluja –  erityisesti niille yhtiöille, joiden omat voimavarat kokouksen toteuttamiselle ovat rajalliset. Kysy lisää – autamme mielellämme. info@blueberrycom.com